Uudessakaupungissa toteutetun ikäihmisten liikuntaraadin ehdotusten mukaanikäihmiset kaipaisivat kaupunkiinetenkinmatalan kynnyksen liikuntaryhmiä,joihin voisi mennä ilman paineita jaksamisesta tai oman kunnon riittävyydestä.
Seppo Hartikainen on yksi kaupungin ikäihmisten vertaisohjaajista. Koulutettu ohjaajaa vetää erilaisia ryhmäliikuntatunteja sekä antaa lisätietoa liikuntaneuvonnasta.
– Vuoren Heidi koulutti vertaisohjaajia 2010-luvun alussa ja arvioisin, että kaupungissa on noin 20 koulutettua vertaisohjaajaa. Nyt toimin seitsemättä vuotta ohjaajana, Hartikainen taustoittaa.
Hartikainen vetää viikoittain Seikowin salissa eläkeläisten kuntojumppaa, joka on kaiken ikäisille avoin ja maksuton. Hänen mielestään kuntojumppa edustaa juuri sellaista liikuntaa, jota ikäihmiset ovat toivoneet, mutta osallistujia ei ole tahtonut löytyä.
– Kaupunki on meille antaneet tilan, jota totta kai haluamme käyttää. Meillä on mukana viidestä kuuteen aktiivia, jotka ovat käyneet alusta saakka. Jos kävijämäärät jäävät pieneksi, niin en minäkään välttämättä jaksa vetää jumppaa, Hartikainen toteaa.
Aikoinaan jumpassa on enemmän ollut ikäihmisiä, mutta Hartikaisen mukaan monet vanhuuden sairaudet ovat verottaneet kävijöitä. Ryhmäliikunta ei myöskään ole niin suosittua, mitä ehkä voisi kuvitella.
– Eräässä tutkimuksessa kerrottiin ihmisten yleisimpiä liikuntatapoja, niin vastan yhdeksäntenä oli jumpassa käyminen.
Syiksi Hartikainen pohtii ikäihmisten arkuutta omaan kuntoonsa nähden. Eli ihmiset eivät välttämättä uskalla tulla, jos he epäilevät, että kunto ei kestä.
– Jumpan rasittavuus on vetäjästä kiinni, mutta kun on ikäihmisistä kyse, ei kilokalorien polttaminen ole oleellisin asia. Teemme sopivalla tahdilla taukojen kera jumppaa ja jokainen tekee omien kykyjensä mukaan.
Uudenkaupungin liikuntamahdollisuuksia Hartikainen pitää hyvinä eikä hän näe niiden laatua tai määrää syynä vähäiseen kiinnostukseen. Hän kiittelee liikuntapalveluja tarvittavien tilojen ja välineiden mahdollistamisesta.
Liikuntapalvelujen vastaava Taru Joutsa-Huutolan mielestä Hartikaisen tapaisten vertaisohjaajien vetämät liikunnat ovat täydellisiä mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikkumiseen.
– Pitäisi saada muut koulutetut vertaisohjaajat linkittymään toistensa kanssa, sillä minä taidan olla aktiivisimmista päästä, Hartikainen pohtii.
Kaupunki haki syksyllä uusia vertaisohjaajia mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelman kautta järjestettävään koulutukseen, mutta ainoastaan yksi osallistui koulutukseen.
– Vetäjistä on pula, eikä meidän omien liikunnanohjaajien aika riitä kaikkeen. Kuitenkin pyrimme tarjoamaan matalan kynnyksen veloituksettomiakin ryhmiä niin paljon, kuin mahdollista. Omat liikunnanohjaajamme vetävät kertaviikkoisesti kuntojumppia keskustan lisäksi Kalannissa, ja Pyhämämaassa. Nämä ryhmät ovat myös veloituksettomia. Joutsa-Huutola sanoo.
Hän huomauttaa, että kaupungilla on oma liikuntaopas, jossa on lueteltuna liikuntapalveluiden sekä eri seurojen ja yhdistysten tarjoamat liikuntapalvelut. Opas löytyy kaupungin verkkosivuilta sekä uimahallista.
Hartikainen on itse aktiivinen kuntoliikkuja ja kuvailee arkiliikunnan olevan hänelle elämäntapa. Hän toivookin omien kokemusten kautta herättää muissa ihmisissä liikkumisen iloa.
– Jokainen voi tehdä itselleen jotakin hyödyllistä, mikä edesauttaa vaikka tasapainoilua liukkaalla kelillä. Sellaisia taitoja voi harjoitella salissa turvallisessa ympäristössä muiden ihmisten seurassa.