Kiinteistöveroprojekti valmistui – Lisätuloa kaupungin kassaan noin 80 000 euroa vuodessa

0
Kaupungin kolme vuotta kestäneessä kiinteistöveroprojektissa on käyty läpi ruutukaava-alueen ulkopuolisia kiinteistöjä. Keskimäärin yhden kiinteistön alueella on 3-4 rakennusta. Tämä ilmakuva on Kalannista.

Kaupungin kiinteistöveroprojekti on ollut käynnissä kolmen vuoden ajan ja hanke valmistuu vuoden loppuun mennessä. Ihan kaikkien uusien rakennusten tietoja ei saada vielä verottajalle asti, mutta viimeiset mittaukset on tehty syyskuussa ja sen jälkeen tuloksia on ristiintarkistettu.

– Nyt rekisteritiedot ovat ajan tasalla ja kaupunki saa aiempaa enemmän kiinteistöveroja. Yksittäisen ihmisen kiinteistövero on saattanut nousta esimerkiksi kymmenellä eurolla, mutta koko kaupungin mittakaavassa näistä muutoksista saadaan vuositasolla jo 80 000 euroa lisää rahaa. Kolmen vuoden hanke on maksanut itsensä takaisin kaupungille kiinteistöveroina jo vuonna 2026, Uudenkaupungin kaupungin projektityöntekijä Sauli Kontu kertoo.

– Yksittäisten asukkaiden kiinteistöveroihin saattaa siis tulla pieniä muutoksia, mutta yksikään satasen kiinteistövero ei muuttunut mittausten myötä tuhansiksi euroiksi, Kontu täsmentää.

Kaupungin kiinteistöveroprojekti käynnistyi vuonna 2019 ja mittauksia kiinteistöillä on tehty kolmena kesänä vuodesta 2020 alkaen. Sinä aikana on käyty läpi noin 7 500 kiinteistöä ja saarikohdetta. Yhteensä kaupungilla on ollut hankkeessa yhdeksän kesätyöntekijää.

– Olemme verranneet kaupungin, verottajan ja maanmittauslaitoksen tietoja. Keskimäärin yhden kiinteistön alueella on 3–4 rakennusta. Koko kaupungissa on kiinteistöjä noin 10 000 ja näillä rakennuksia liki 40 000. Iso osa näistä on ruutukaava-alueella, mutta nyt mitattuja kiinteistöjä, jotka siis sijaitsevat tämän ruutukaava-alueen ulkopuolella, oli 7 500, Kontu laskee.

Esimerkiksi saarikiinteistöistä löytyi paljon varastorakennuksia, joista ei oltu tehty kaupungille ilmoitusta ollenkaan. Toisaalta eri puolilta kaupunkia löytyi esimerkiksi purettuja tai tulipaloissa tuhoutuneita kiinteistöjä, joiden kohtalosta ei oltu ilmoitettu ja näistä oli turhaan maksettu kiinteistöveroa.

– Myös taloihin tehdyt perusparannukset on ilmoitettava verottajalle, koska ne vaikuttavat kiinteistön arvoon, Kontu lisää.

Kontun mukaan kiinteistöverohanke osoitti, että kaupunkilaisten tekemät tietoiset väärinkäytökset olivat melko harvassa.

– Kaupunkilaiset lähtökohtaisesti ovat yrittäneet tehdä oikein, mutta esimerkiksi ohjeistus on ollut epäselvää. Kaupungin rakennusjärjestyksessä lukee, että ilman ilmoitusta saa rakentaa alle 12 neliön varaston, mutta siitä on kuitenkin pitänyt maksaa kiinteistöveroa. Rakennuksesta on maksettava kiinteistöveroa, jos se on vähintään viisi neliötä. Osa ei ole ymmärtänyt, että heidän pitäisi itse huolehtia tieto verottajalle eli kaupungin viestimisessä on parantamisen paikka, Kontu toteaa.

Kiinteistöillä mittauksia tehneet kesätyöntekijät törmäsivät myös tapauksiin, joissa tontille oli rakennettu useampia alle 12 neliön varastoja, mutta niitä oli yhdistetty ajan saatossa toisiinsa kattojen ja seinien avulla.

– Yhtäkkiä kiinteistöllä saattoikin olla yksi yli 30 neliön varastorakennus, josta meille olisi jo pitänyt ilmoittaa. Tämä ei välttämättä ollut tietoista toimintaa, vaan muutoksia oli tehty ajan myötä ja paperihommat olivat jääneet tekemättä, Kontu lisää.

Tänä vuonna verottaja on saattanut tehdä lisäkyselyitä kaupunkilaisille vuoden 2020 kiinteistöveromittausten tuloksista. Kontu kuitenkin korostaa, että kiinteistöveroa ei makseta takautuvasti, joten muutokset eivät astu heti voimaan.

– Esimerkiksi tämän vuoden kiinteistöveromittaukset eivät ehdi vielä ensi vuoden verotukseen, koska verottajalla on aika paljon hommaa ja osa kiinteistöveroihin liittyvästä työstä tehdään siellä käsityönä. Ensi vuonna verottaja saattaa tehdä mahdollisia lisäkyselyitä vuoden 2021 mittauksista, Kontu sanoo.

Kiinteistöverotuksen valtakunnallinen uudistus siirtyy

Suomessa on hallitustasolla puuhattu kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta jo useiden vuosien ajan. Syyskuussa Valtiovarainministeriö päätti, että uudistuksen toteuttamista siirretään. Hallitus arvioi silloin, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle kiinteistöverotukseen liittyvää uudistusesitystä, joka lisäisi taloudellista epävarmuutta.

Uudistuksen tavoitteena oli muuttaa kiinteistöverotuksen arvostamisperusteita siten, että ne olisivat vastanneet nykypäivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja ja siten parantaneet tasapuolisuutta. Ministeriön teettämien selvitysten mukaan rakennusten ja maanpohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Kiinteistöverouudistus oli lausunnoilla viime keväänä ja lausuntokierroksesta saadun palautteen perusteella uudistustarvetta kannatettiin laajasti. Etenkin elinkeinoelämää ja kiinteistönomistajia edustavat tahot kuitenkin kiinnittivät huomiota siihen, että uudistusesityksen vaikutuksia yksittäiselle kiinteistönomistajalle on vaikea arvioida.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän