Koirarekisteri – vuoden turhin uudistus

0

Jos pitäisi palkita pian päättyvän vuoden turhin uudistus, olisi Ruokaviraston koirarekisteri ehdottomasti top vitosessa. Tämä on taas yksi niistä uudistuksista, joista syntyy paljon paperia ja byrokratiaa, mutta mitkä eivät poista alkuperäistä ongelmaa.

Ruokaviraston koirarekisterin perustaminen perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen, jonka mukaan koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulee pakolliseksi vuoden 2023 alusta alkaen. Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin tulee ilmoittaa kaikkien Suomessa vakituisesti olevien koirien tunniste- ja haltijatiedot.

Kaikki ennen vuodenvaihdetta syntyneet koirat tulee merkitä mikrosirulla, ellei koiralla sitä jo ole, ja koiran tiedot tulee ilmoittaa Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin ensi vuoden aikana.

Vuoden vaihteen jälkeen Suomessa syntyvät koirapennut pitää mikrosiruttaa ja ilmoittaa samaiseen koirarekisteriin viimeistään 3 kuukauden iässä tai aiemmin, jos koira luovutetaan uudelle haltijalle ennen 3 kuukauden ikää.

Myös kaikki Suomeen tuotavat koirat on ilmoitettava pikaisesti koirarekisteriin.

Tämän viranomaisrekisterin tarkoitus on ehkäistä pentutehtailua ja helpottaa löytökoirien tunnistamista. Rekisterin kautta pyritään myös ehkäisemään eläinsairauksia ja koirista ihmisiin tarttuvia tauteja.

Tarkoitus on siis hyvä. Pentutehtailu on iljettävää elävän eläimen hyväksikäyttöä ja on ehdottomasti käytettävä kaikki keinot toiminnan lakkauttamiseksi. Mutta koirarekisterillä ei ole pentutehtailuun mitään vaikutusta. Uskallan väittää näin, koska yksi rekisteri ei tee ihmisistä yhtään parempia, vähemmän ahneita eikä fiksumpia. Sillä pentutehtailua pyörittää rahan lisäksi myös typeryys.

Jatkossakin tulee olemaan niitä ihmisiä, jotka viittaavat kintaalle koirien kärsimyksille. He antavat narttukoirien tulla tiineeksi ja synnyttää pennut toisensa jälkeen niin pitkään kuin koiraparan elimistö kestää. Nämä emokoirat kokevat lyhyen elämän ja tuskaisen kuoleman.

Pentutehtaissa syntyneet koiranpennut ovat usein sairaita jo syntyessään. Tähän on useita syitä. Pentutehtailijat harvemmin pitävät huolta tiineiden narttukoirien laadukkaasta ruokinnasta, asiaan kuuluvista loishäädöistä ja vastaavista, myös syntyvien pentujen terveyteen vaikuttavista, seikoista. Lisäksi pentutehtaissa koirat saavat yleensä lisääntyä keskenään täysin holtittomasti, joten pentujen sukusiitosaste on usein hyvin korkea. Sisäsiittoisuus aiheuttaa terveysongelmia myös koirilla.

Pentutehtaasta lähtöisin olevat koirat ovatkin usein kroonisesti sairaita ja ilmeisen suuri niistä kuolee alle vuoden ikäisenä.

Jotta tämä toiminta voi jatkua, tarvitaan eläinrääkkääjän lisäksi myös aasi-asiakas. Ja heitähän riittää. On heitä, jotka kuvittelevat saavansa rotukoiranpennun puoleen hintaan, kun eivät kysele virallisten papereiden perään. Tähänkin asti kaikki tunnolliset koirankasvattajat ovat nimittäin rekisteröineet koiranpentunsa ennen myyntiä. Tätä rekisteriä ylläpitää Suomen Kennelliitto.

Ja sitten on heitä, joista on ihan ok ostaa koiranpentu Helsingin satamassa auton peräkontista tai vastaavasta paikasta. Pääasia että saa halvalla.

Jatkossakin pentutehtailijat tulevat myymään koiranpentunsa ilman minkäänlaista rekisteröintiä. Näin siksi, että koirarekisteriin koirien ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen, että ihmiset haluavat noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä. Pentutehtailijaa ei viranomaismääräykset kiinnosta. Lisäksi aika iso osa Suomessa myytävistä pentutehdasalkuperää olevista koiranpennuista on syntynyt muualla kuin Suomessa. Nämä pentutehtailijat ovat kokonaan suomalaisviranomaisten ulottumattomissa.

Vanha sanonta kuuluu, että lukot ovat vain rehellisiä ihmisiä varten. Nyt voisi todeta, että koirarekisteri on vain tunnollisia kansalaisia varten. On viranomaiselta naiivia kuvitella, että pentutehtaasta koiransa hankkiva hoitaisi itse koiran mikrosirutuksen ja rekisteröinnin. Osa heistä ei tiedä mitään koko rekisteröintipakosta ja osaa ei kiinnosta.

Koirarekisterin yksi ongelma on myös sen maksullisuus. Ministeriössä ei vielä ole päätetty rekisteröintimaksun suuruutta, mutta käytäväpuheissa summaksi on arvioitu noin 20 euroa. Moni varmasti kokee maksun liian suureksi. Tämäkin saattaa vähentää ihmisten innokkuutta koiransa rekisteröintiin.

Pahimmassa tapauksessa koirarekisteri voikin kääntyä koirien hyvinvointia vastaan. Jos ihminen ei ole noudattanut rekisteröintivelvoitetta, niin uskaltaako hän viedä koiransa eläinlääkäriin silloin kun eläimen hyvinvointi sitä vaatii? Jätetäänkö sairaat koirat hoidattamatta kun pelätään rekisteröimättömyyden paljastumista? On syytä nyt painottaa, että eläinlääkäreillä on velvollisuus hoitaa sairas eläin, oli se rekisterissä tai ei.

Nähtäväksi jää, miten innokkaasti suomalaiset lähtevät rekisteröimään koiransa ja miten toimintaa tullaan ylipäätään valvomaan. Tai onko rekisteristä oikeasti jotain hyötyä.

Ja vielä: Löytökoirat ovat tähänkin mennessä löytäneet takaisin kotiin lähes sata prosenttisesti. Löytökissat ovat sen sijaan suuri ongelma, eikä siihen koirarekisteri auta.

Maija Ala-Jääski

toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän