Sote-uudistuksen varjoon on jäänyt toinen iso asia: miten kunnat nyt muuttuvat. Kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, esimerkiksi henkilöstörakenne kunnissa muuttuu radikaalisti.
Uudessakaupungissa on valmisteltu uutta hallintosääntöä, mutta lopulliseen muotoon se hiotaan vasta ensi keväänä. Aikalisä oli fiksu ratkaisu, kun kunnissa aletaan hahmottaa vasta vähitellen, mihin kaikkeen sote-siirtymä vaikuttaa.
Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro MDI:stä huomauttaa blogissaan, että hyvinvointialueiden käynnistyminen ei ole ainoa iso muutos, mikä vaikuttaa kuntiin. Suomi on muuttumassa muutenkin: lapsia syntyy vähemmän, työikäisen väestön määrä vähenee, yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ja muuttoliike vahvistaa kaupungistumista. Väestö myös kansainvälistyy ja asukkaiden äidinkielten kirjo kasvaa. Kunnissa on kyettävä vastaamaan myös näihin muutoksiin.
Aro arvioi blogissaan, että uuden kuntarakenteen hiominen vaatii jopa 5–10 vuotta – niin suuresta muutoksesta on kyse. Hän uskoo, että tulevaisuuden menestyjiä ovat ne kunnat, joissa muutokset nähdään potentiaalina. Kuntien pitäisi osata rakentaa uutta identiteettiä ja brändiä.
Huonoin lähtökohta olisi todeta, että kunta on enää luuranko, jolta on viety muskelit. Kuntapäättäjien pitäisi päinvastoin ajatella, että nyt voidaan keskittyä elinvoima-asioihin, kun hyvinvointialue kantaa suurimmat murheet järjestämällä sote- ja pelastuspalvelut.
Teija Uitto