– Saavutettavuus ja työvoimapula, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo kiteyttää ne asiat, jotka nousivat esille yritysvierailulla Laitilassa. Leiwo ja Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamies Elina Siivonen vierailivat torstaina Coreplastilla, Laitilan Terveyskodissa ja Vemessä.
– Lisäksi tammikuussa käymme Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla ja helmikuussa Pilkingtonilla, Siivonen kertoo.
Kauppakamarilta pyritään tekemään vierailuja joka maakunnan kolkkaan kerran, pari vuodessa. Leiwo on tyytyväinen, että korona-ajan jälkeen yritysvierailut ovat jälleen mahdollisia. Kauppakamarilla yritysvierailuja pidetään tärkeinä, sillä suora kontakti yrityksiin antaa kauppakamarille arvokasta ja ajantasaista tietoa.
Laitilan yrityksissä esille nousivat erityisesti liikenneyhteydet ja työvoimapula.
Kasitielle tehtyjä uudistuksia pidetään erinomaisina, mutta niille toivotaan jatkoa.
– Laitilan Kasitien risteys pitäisi saada toteutettua, Siivonen sanoo.
Myös lentoyhteydet ovat tärkeitä. Leiwon mukaan Laitilan yrityksissä toivottiin erityisesti, että lennot Turusta Kööpenhaminaan voitaisiin saada takaisin.
– Ennen koronaa Turun lentokenttä oli maan toiseksi kansainvälisin lentokenttä. On harmi, että korona muutti tilanteen. Teemme yhteistyötä Finavian ja Turun kaupungin kanssa saadaksemme palautettua hyvät lentoyhteydet Turkuun, Leiwo kertoo.
Siivosen mukaan myös Laitilan yrityskenttää kiinnostaa Turku – Uusikaupunki -välin lähijunaliikenne. Vaikka lähijunaliikenne ei suoraan palvelisi Laitilan aluetta, yrityksissä koetaan, että siitä olisi silti välillistä hyötyä.
– Yrityskentällä ajatellaan niin, että kaikki mikä lisää Vakka-Suomen elinvoimaa, on eduksi.
Työvoimapulasta on puhuttu viime vuosina paljon ja Leiwon mukaan siitä keskusteltiin myös torstaina Laitilassa. Yritykset kertoivat tehneensä myös suoria kansainvälisiä rekrytointeja.
– Työvoimapulan ratkaiseminen ei ole helppoa, kun me Suomessa, Varsinais-Suomessa ja yritykset täällä Vakka-Suomessa kilpailevat samasta työvoimasta Keski-Euroopan yritysten kanssa.
Leiwon viesti on, että kuntien kannattaa huolehtia erityisesti ”perheinfrasta”, eli siitä, että alueelle tuleville on varmasti koulu- ja päiväkotipaikkoja riittävästi. Myös harrastusmahdollisuudet vaikuttavat alueen vetovoimaan.
Siivonen totesi, että nämä asiat Vakka-Suomessa ovat kunnossa.
– Meillä on täällä erinomaiset päiväkodit, koulut ja laajat harrastusmahdollisuudet. Lähijunaliikenne helpottaisi pendelöintiä, mutta se voisi tuoda tänne myös lisää asukkaita, kun täältä olisi helppoa kulkea myös muualla töissä.
Myös Leiwo on vakuuttunut, että Vakka-Suomi menestyy myös tulevaisuudessa.
– Tutkimusten mukaan yritykset haluavat sijaita lähellä aluekeskusta. Tämä ei tarkoita vain Turkua, vaan myös Laitilaa, Uuttakaupunkia, Saloa ja Loimaata. Yritykset hakeutuvat sinne, missä on yritykselle ja henkilöstölle palveluita.
Yhtenä pullonkaulana hän piti asuntotilannetta.
– Tämä tuli esille keskusteluissa, että ne työntekijät, jotka ovat harkinneet muuttoa tänne, eivät ole löytäneet asuntoa.
Sähkökatkot riski yrityksille
Teija Uitto
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoitellut, että Euroopan energiakriisi voi kärjistyä jopa niin, että Suomessa joudutaan turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin talvipakkasilla. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo kertoo, että yritystoiminnalle tästä koituisi selkeitä haittoja.
– Kun Turun, Rauman ja Satakunnan kauppakamarit järjestivät viime keväänä yrityksille kyselyn varautumisesta ja huoltovarmuudesta, kävi ilmi, että jos sähköverkko kaatuu, yrityksistä kaksi kolmasosan toiminta lamaantuu heti, Leiwo toteaa.
Yrityksistä 63,6 prosenttia ilmoitti, että sähkönjakelun keskeytyessä ne eivät pysty jatkamaan toimintaansa lainkaan. Vain 2,8 prosenttia yrityksistä sähkönjakelun keskeytymisellä ei olisi lainkaan vaikutusta.
Sähkökatkoista voi koitua yrityksille taloudellista vahinkoa. Leiwon mukaan kauppakamari on selvittänyt, miten vakuutusyhtiöt siihen suhtautuisivat.
– Vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen, koska kyse ei ole ennakoimattomasta sähkökatkosta.
Polttoainehuollon keskeytyksen vaikutus yritysten toimintaan ei olisi aivan yhtä nopea kuin sähkönjakelun keskeytymisessä. Vastanneista yrityksistä 38 prosenttia pystyy jatkamaan toimintaansa korkeintaan viikon polttoainehuollon keskeytyessä ja kaikki vastaajat vähintään vuorokauden verran. Yritykset ovat varautuneet polttonesteiden saatavuuden häiriöihin muun muassa hankkimalla omia polttoainesäiliöitä, määrittämällä polttoaineen määrän minimirajan sekä selvittämällä sähkökatkon aikana toimivat jakeluasemat. Osa yrityksistä pystyy hoitamaan varautumisen itsenäisesti, mutta varsinkin pienemmät yritykset hyötyisivät yhteisestä varautumisesta.