Luonnon ja talouden edut voi sovittaa yhteen – Annika Saarikko valotti kohuttujen lakipykälien taustaa ja keskustan vaalitavoitteita

0
Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaihtoi ajatuksia Saimi Jaakkolan ja Maisa Karin kanssa.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on saanut viime päivinä taustoittaa puolueensa poikkeuksellisia toimintatapoja luonnonsuojelulain käsittelyssä. Uudessakaupungissa vieraillut valtiovarainministeri teki selväksi, miksi keskusta lipesi hallituksen riveistä.

Saarikko toivoi kiistan asettuvan oikeisiin mittasuhteisiin. Hän muistutti, että luonnonsuojelulaissa on yli 140 pykälää, joista neljä poistettiin.

Keskustan mielestä suojelun kustannukset pitää jakaa reilusti kaikille eikä vain yksittäisille maan- ja metsänomistajille. Ilman pykälien poistoa metsiä olisi voinut Saarikon mukaan joutua harmaaseen suojeluun ja niiden talouskäyttö olisi saattanut vaikeutua.

– Lakiin ei saa jättää tulkinnanvaraa, Saarikko tiivisti.

Puheenjohtaja sanoi suuttunensa siitä, että keskustaa on viime aikoina väitetty jopa luonnon vihaajaksi. Hän teki selväksi, että luontoarvot ovat puolueelle olleet aina tärkeitä ja tulevat olemaan sitä jatkossakin eikä niistä puhuminen ole minkään puolueen yksinoikeus.

Viime päivien poliittista ilmapiiriä kuvatessaan hän siteerasi ruotsalaista poliitikkoa Magdalena Anderssonia .

– Hän on sanonut, että poliitikon on kestettävä huonoa tunnelmaa. Olen viime päivinä miettinyt tätä, kun puoluettamme on mätkitty joka suunnalta. Ajattelen, että ei se haittaa, kun tietää olevansa oikealla asialla ja arvojensa takana.

Saarikko kiteytti Suomen mahdollisuudet menestyä kolmeen sanaan: luonto, ihminen ja talous. Niiden välinen tasapaino pitää toteutua niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

– En pidä siitä, että poliitikot opettavat oikeita elämäntapoja, kuten että ei saa polttaa puilla tai ajaa autoa dieselillä. Meidän tehtävämme on mahdollistaa ihmisille hyvä elämä asuinpaikasta riippumatta, hän sanoi.

Hän palautti mieliin tekoja, joilla Suomea rakennettiin sotien jälkeen. Olosuhteet olivat ankeita, sotakorvaukset oli maksettava ja evakoille turvattava uusi elämä.

– Vaikeista ajoista huolimatta ajateltiin, että tästä selvitään. Silloin luotiin muun muassa maksuton kouluruokailu, äitiyspakkaus ja lapsilisät.

Saarikko painotti, että aikuisten on tässäkin ajassa tehtävä ratkaisuja, jotka luovat toivoa nuorille. Siitä on kiinni koko maan tulevaisuus.

Puheenjohtaja nosti esiin tutkimukset, joiden mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista nuorista kokee ahdistusta. Tunne kumpuaa muun muassa ilmastonmuutokseen ja sotaan liittyvistä peloista.

Kahdeksan vuoden kuluttua joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Syntyvyys on jo nyt laskenut dramaattisesti ja alhaisemmaksi kuin nälkävuosina.

– Vauva on harvinaisuus, hän kuvaili Suomen väestörakenteen nykytilannetta.

Valtiovarainministeri ei puhunut väestörakenteesta ongelmana, vaan faktana, johon pitää sopeutua ja joka pitää ottaa huomioon päätöksenteossa. Muutokset heijastuvat niin kouluverkkoon kuin ikäihmisten palveluihinkin.

Julkisen talouden vakaana säilyttäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitäminen vaativat tiukkaa talouskuria ja paljon työtä.

– Sanon suoraan: jokaisen työikäisen pitää tehdä töitä.

Saarikko totesi, että vanhus ja eläkeläinen eivät ole synonyymeja. Hoivapalvelujen tarve kohdistuu valtaosin yli 90-vuotiaisiin, mutta yhä useampi haluaa tehdä eläkkeelläkin töitä.

– Maassamme on valtava työvoimapula. Työkykyisten eläkeläisten mahdollisuutta osallistua työelämään pitää tukea verokannusteilla. Tarvitsemme työvoimaa myös muualta.

Ikääntyneille pitää Saarikon mukaan kehittää monipuolisempia vaihtoehtoja asumiseen.

Ajatus kotona pärjäämisestä niin kauan kuin se suinkin on mahdollista ei aina toimi.

– Monet huonokuntoiset joutuvat nyt pärjäämään yksin kotona. Toinen vaihtoehto on ympärivuorokautinen hoito.

Eija Eskola-Buri

Sähkössä omavaraisiksi kahdessa vuodessa

Eija Eskola-Buri

Annika Saarikko vastaili puheensa jälkeen yleisön kysymyksiin, joista monet koskettelivat ajankohtaisia energia-asioita. Maisa Kari  kysyi ministeriltä, miten koulujen opetus voidaan turvata sähkökatkojen aikana. Liitutauluja ei enää ole ja digitaalisuus on osa kouluarkea.

– Tärkeä ja käytännöllinen kysymys. Voin kertoa, että tiedossa ei ainakaan tällä hetkellä ole laajoja sähkökatkoja, Saarikko rauhoitteli ja sanoi olevansa enemmän huolestunut koulumaailman osalta nuorten ja opettajien jaksamisesta.

Saarikko luotsaa varautumisen ministerityöryhmää, joka perustettiin viime maaliskuussa Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Raimo Rantasen kysymykseen energiamarkkinoiden tulevaisuudesta Saarikko sanoi, että muutostarvetta on. Euroopan maissa tilanteet vaihtelevat suurestikin.

Suomessa on Saarikon mukaan ollut Euroopan edullisin ja toimintavarmin sähkö.

– Keskusta on aina kannattanut uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa, nyt muutkin ajattelevat samoin. Meidän on pidettävä huoli siitä, että pääsemme omavaraisiksi seuraavan kahden vuoden aikana, hän sanoi ja mainitsi luottavansa siihen, että Olkiluoto-projekti saadaan pian valmiiksi.

Kysymykseen keskustan alenevasta kannatuksesta Saarikko vastasi ykskantaan: voisi se parempikin olla.

Syynä kehnoon tilanteeseen on Saarikon mukaan puolueen pitkä hallitusvastuu.

– Takana on kohta kahdeksan vuotta hallituksessa ja nyt maksetaan vastuunkantajan hintaa. Mutta emme valita, väki on valmis vaalityöhön.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän