”Me pärjäämme aina, yhdessä” – Kaupungin itsenäisyyspäivän juhlapuheissa korostui yhtenäisyys

0
Tilaisuuden lopuksi Naiskuoro D’ameni, Laulu-Veikot ja VPK:n soittokunta kajauttivat yhdessä Finlandia-hymnin ja Maamme-laulun.

Uudenkaupungin itsenäisyysjuhlassa Crusellissa kuultiin puheita ja musiikkia sekä luovutettiin Vuoden kulttuuriteko -palkinto. Puheissa korostui yhtenäisyyden merkitys kansakunnan voimavarana, erityisesti näin epävarmuuden aikana.

Tervehdyspuheessaan lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Emma Järvinen vertasi juhlapäiväänsä viettävää Suomea moniin muihin maihin ja totesi, miten hyvin asiat täällä kuitenkin ovat.

– Täällä saamme olla keitä olemme, ajatella kuin haluamme ja tuoda sen julki eikä poliitikkojen tarvitse pelätä, vaan he voivat ajaa vapaasti tärkeiksi katsomiaan asioita. Tämä ei ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyys.

Linnan juhlien katseleminen on yleinen perinne perhepiirissä. Nuorempana Järvinen sanoo katsoneensa sitä lähinnä pukujen ja mekkojen vuoksi.

– Toivon, että tänään emme keskity pelkästään asuihin ja henkilöihin vaan ajattelemme Suomea ja katsomme juhlia eri silmin, maatamme ja itsenäisyyttämme arvostavin silmin.

Rauhaa ja itsenäisyyttä pidettiin vielä hetki sitten Suomessa itsestäänselvyytenä, kunnes sota iski vasten kasvoja ja teki olomme epävarmaksi. Järvisen mukaan Suomi ei kuitenkaan lamautunut vaan ryhtyi toimiin yleisen turvallisuuden takaamiseksi ja siitä tulee olla valtion johdolle kiitollisia.

– Meidän tulee myös olla kiitollisia menneille sukupolville. Ilman heitä emme välttämättä olisi tässä tilanteessa, näin turvallisessa ympäristössä. Olemme pärjänneet ennen ja pärjäämme jatkossakin, yhdessä.

Juhlapuheen pitänyt Suomen Punaisen Ristin eläköitynyt viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho muisteli aluksi sukunsa vaiheita. Hänen isovanhempansa olivat Sundholman kartanon torppareita ”soutumatkan päässä,” eli Nuhjan saaressa.

– Nuorena miehenä 1970-luvun alussa, juuri toimittajan paikan Uudenkaupungin Sanomissa saaneena katselin Sorvakon kerrostaloasunnosta vaimoni kanssa Nuhjan saareen ja mietin, miten vain hetki sitten isovanhempani asuivat siellä harmaassa lautamökissä ja elivät ihan erilaista elämää kuin minä silloin. Tänään mietin 1970-luvun Suomea ja tätä maata nyt, kehitys on ollut hämmästyttävää.

Suomea sanotaan valittajakansaksi, mutta Laiho ei väitettä allekirjoita.

– Valittamiseen ei sodassa ja sen jälkeen Suomea jälleenrakennettaessa ollut aikaa eikä valittamalla olisi päästy nykyiseen. Puutteista huolimatta on syytä olla tyytyväisiä. Aina on joku, jolla on joku asia paremmin, mutta heitä ei kannata kadehtia.

Työssään Laiho on seurannut läheltä maailman kriisipesäkkeitä, kuten Jugsalavian sotaa. Se oli raaka, nyt sama toistuu Ukrainassa mutta vieläkin raaempana.

– Meillä on asiat kuitenkin suhteellisen hyvin. Ehkä joudumme hetkeksi tyytymään normaalia vähempään, mutta niin tekivät esi-isämmekin.

Laiho on huomannut, että kiitollisimpia ihmiset ovat suurimpien katastrofien keskellä pienestäkin avusta.

– Mekin voimme joutua tinkimään jostain ja silloin ratkaisevaa on yhtenäisyys, kuten Ukraina on osoittanut. Siellä on surkeat olot ja 14 miljoonaa kansalaista on joutunut lähtemään kodeistaan, mutta he ovat yhdessä päättäneet, että pärjäävät.

Kansallistunne on vahva tunne ja hyvä niin kauan kuin se pysyy aisoissa.

– Yhdessä olemme vahvoja.

Juhlassa julkistettiin myös Vuoden kulttuuriteko -palkinnon saaja. Valinta osui tällä kertaa Uudenkaupungin VPK:hon ja sen yhteydessä toimivaan VPK:n soittokuntaan. VPK on 156-vuotias toimija, soittokuntakin on viihdyttänyt kaupunkilaisia jo 142 vuoden ajan.

– Yhdistyksen tärkein tehtävä on luonnollisesti ollut turvata kaupungin paloturvallisuutta ja sammuttaa tulipaloja, mutta tämän ohella VPK on ollut erittäin merkittävä kulttuurivaikuttaja koko historiansa ajan, totesi valinnan perusteluissa museojohtaja Mari Jalava .

Toimintansa aikana VPK on järjestänyt lukemattoman määrän erilaisia juhlia, huvitilaisuuksia, tansseja ja konsertteja kaikille kaupunkilaisille.

VPK:n omien juhlien lisäksi sen soittokunta on tarjonnut puhallinmusiikkia kaupungin järjestämiin juhlatilaisuuksiin, kuten itsenäisyyspäivän juhlaan. Soittokuntaan kuuluu myös nuoriso-orkestereita, joten se tarjoaa myös lapsille ja nuorille mahdollisuuden musiikin harrastamiseen.

Kunnianosoituksen vastaanottivat VPK:n puheenjohtaja Juhani Kluuskeri ja soittokunnan kapellimestari Kai Leino .

VPK:n soittokunnan lisäksi juhlan musiikista vastasivat Jussi Kaurasen johtamana Laulu-Veikot ja naiskuoro D’ameni Päivi Kurkilahden johdolla sekä kitaristi Joona Aarnio .

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän