Miten pihakadulla ajetaan?

Alisenkadun muuttuneista liikennejärjestelyistä on Uudenkaupungin Sanomien toimitus saanut useammankin yhteydenoton. Monelle autoilijalle on yhä epäselvää miten Alisenkadun pihakatuosuudella kuuluu ajaa. Alisenkadun ja Koulukadun risteys ei siis enää ole tasa-arvoinen, kuten keskusta-alueen muut risteykset, vaan Alisenkadun pihakatuosuudelta tuleva autoilija on väistämisvelvollinen.

– Liikennesäännöissä todetaan, että ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä, selvitti Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Toimituksen saamassa palautteessa on myös moitittu pihakatuosuuden liikennemerkkien sijoittelua. Esimerkiksi Koulukatua Rantakadun suunnasta saapuva autoilija ei mistään näe sitä että Alisenkadun pihakatuosuus päättyy Alisenkadun ja Koulukadun risteykseen ja että Alisellekadulle on sijoitettu kärkikolmio kertomaan väistämisvelvollisuudesta.

– Koska ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä pihakadulta tultaessa, on kärkikolmio kyseisessä risteyksessä sääntöjen puolesta turha. Oikeastaan niitä ei pitäisi käyttää, koska ne ”opettavat”, että pihakadultakin tultaessa pitää käyttää erillistä väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä, totesi Juha Valtonen.

Valtonen painotti että oleellisempaa on autoliikenteen rakenteellinen ohjaus.

– Esimerkiksi Kuntaliiton liikennemerkkioppaassa todetaan, että pihakadussa pitää säilyttää rakenteellinen eroavuus muista kaduista. Sisäänajo- ja ulostulokohdassa tulee olla sellaisia rakenteita, että autoilija huomaa tulleensa erilaiselle alueelle.

– Pihakadulle ajetaan yleensä viistetyn reunatuen yli, usein myös jalkakäytävän ja pyörätien yli. Reunatukijärjestelyillä tuetaan liikennesäännön väistämisvelvollisuutta. Pihakadun ja muun kadun risteyksessä ei tarvita tiemerkintöjä tai muita liikennemerkkejä kuin ”Pihakatu” ja ”Pihakatu päättyy”.

– Eli ympäristön pitäisi kertoa autoilijalle selvästi, että ollaan pihakadulla ja sieltä poistumassa, ja siten on siis väistämisvelvollinen. Jos siihen tarvitaan ”kärkikolmiota” asian selventämiseksi, ollaan epäonnistuttu, pohti tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.

Valtonen ei itse ole käynyt Uudessakaupungissa, mutta hän on nähnyt valokuvia Alisenkadun pihakadusta.

– Näyttää aika haastavalta, kun vain osa ”suoraa” katua, jossa on läpiajoliikennettä, muutetaan pihakaduksi. Sinänsä läpiajo on kyllä nykyään pihakadulla mahdollista, aluksihan pihakadulla oli sallittu vain kiinteistöille ajaminen kuten kävelykaduilla, kertoi Valtonen.