Muistihäiriöisille turvaa

0

Useimmat meistä haluavat asua mahdollisimman pitkään kotona. Valitettavan usein ihminen asuu vielä silloinkin yksin, kun ei oikein enää yksin selviäisi. Etenkin muistisairaudet ovat siitä ongelmallisia, että niiden ensioireita on vaikea havaita. Kun ikäihminen asuu yksin, sairaus voi edetä pitkälle ennen kuin se huomataan. Hyvinhän sen mummon muisti pelaa, saattavat yksinasuvan ikäihmisen luona vierailevat ajatella, vaikka totuus on toinen.

Kun muistisairaus on vihdoin todettu, alkaa raskas elämänvaihe. Muistisairaalle yksin asuminen on turvatonta, eivätkä sukulaiset aina tiedä, miten se mummo tai pappa siellä kotona oikein pärjää. Laitoshoitoon siirtyminen voi olla vaikeaa: paikkoja on rajallisesti tarjolla ja harvoin muistisairas itse haluaa laitoshoitoon, kun hän ei osaa enää arvioida omaa tilaansa. Niinpä osa vanhuksista on lähes heitteillä, kun he asuvat liian pitkään yksin.

Perhehoito olisi lempeä hoitomuoto juuri tällaisissa tilanteissa, kun ikäihmisen fyysinen toimintakyky on vielä melko hyvä, mutta muistisairaus aiheuttaa turvattomuutta. Perhehoito voi myös lykätä kalliin laitoshoidon tarvetta, kun valvotuissa olosuhteissa muistisairaan kunto pysyy parempana. Perhehoitoa on vain valitettavan vähän tarjolla. Vakka-Suomessa on vain yksi ikäihmisten perhekoti, jossa on vain muutama hoitopaikka. Varsinais-Suomessa tarvittaisiin lisää myös perhehoitajia, jotka voisivat mennä asiakkaan kotiin sijaistamaan esimerkiksi omaishoitajaa.

Toivottavasti tuleva hyvinvointialue pystyy lisäämään perhekotien ja perhehoitajien määrää, sillä kyseessä on kasvava kansantauti. Vuonna 2060 Suomessa arvioidaan olevan jo 240 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa, kun tällä hetkellä muistisairaita on 193 000.

Teija Uitto

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän