– Sosiaalityön tietoa asiakkaiden tilanteista ja tarpeista pitäisi lain mukaan tuoda osaksi palveluiden kehittämistä, mutta sitä ei ole aiemmin riittävästi tehty. Nyt mietimme, miten sosiaalityön arjessa kertyvää tietoa voidaan paremmin jäsentää, analysoida ja välittää eteenpäin esimerkiksi päättäjille ja julkisuuteen, kertoo kehittämispäällikkö Ville Santalahti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta.
Varsinais-Suomessa on vuodesta 2019 alkaen koottu sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä käytännön työssä nousevista ilmiöistä, haasteista ja onnistumisista. Tämä sosiaalinen raportointi on osa sosiaalihuoltolain rakenteellista sosiaalityötä.
Vuoden 2022 aikana rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen on saatu lisäresursseja, kun työtä on edistetty osana Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen työikäisten sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. Työ jatkuu vuoden 2023 loppuun asti.
Sosiaalisessa raportoinnissa on toistuvasti noussut esiin kaksi suurempaa ilmiötä. Yhteistyö eri palveluiden välillä ei toimi, eivätkä heikommassa asemassa olevat asiakkaat saa tarvitsemiaan palveluita – ainakaan oikea-aikaisesti.
– Esimerkiksi huono psyykkinen vointi, asunnottomuus, lievä tai keskivaikea vammaisuus ja neuropsykiatriset oireet, ikääntyneisyys ja vieraskielisyys ovat tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset tipahtavat turvaverkon läpi, Santalahti sanoo.
Santalahden mukaan asiakkaalta odotetaan itsenäistä suoriutumista silloinkin, kun siihen ei ole edellytyksiä.
– On tärkeä pitää mielessä, että Suomessa on kattava ja asiantunteva sote-palveluiden järjestelmä, jonka rakenteissa hyvää työtä tehdään joka päivä. Sosiaalisessa raportoinnissa esiin nostetut myönteiset ilmiöt ovat alusta alkaen koskeneet negatiivisten ilmiöiden kääntöpuolta: erityisesti hallintorajat ylittävää yhteistyötä, asiakkaiden osallisuuden edistämistä sekä systeemistä, kokonaisvaltaista ja vuorovaikutuksen laatuun huomiota kiinnittävät työtapaa, Ville Santalahti sanoo.
– Vahvistamalla näitä myönteisiä ilmiöitä pystymme rakentamaan paremmin yhteistyössä toimivaa, asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti vastaavaa palvelujärjestelmää.
Santalahti korostaa, että palvelujärjestelmä, joka olisi kehitetty yhteistyön, voimavarakeskeisyyden ja perustarpeiden ymmärryksen perustalle olisi ihanteellinen.
Myös sosiaalihuoltolain tulevat uudistukset tukevat palvelujärjestelmän siirtymää kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä.
Rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin kehittäminen on vasta alkuvaiheissa. Tulevana vuonna rakenteellista sosiaalityötä kehitetään valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.