Verkossa

0
Hämähäkin verkon eri osat koostuvat ominaisuuksiltaan erilaisista seittityypeistä.

Maailman lujin aine, joka on samaan aikaan joustavaa ja kestävää. Hämähäkinseittiä ei liuota sade tai hapot, eikä se kärsi kovistakaan pakkasista (vaikka hämähäkit itse niitä kavahtavatkin).

Luonnon ihmeaine syntyy hämähäkin kehruurauhasissa. Seitin ylivertaisten ominaisuuksien vuoksi kemianteollisuus ympäri maailmaa yrittää selvittää sen tarkkaa koostumusta ja valmistustapaa. Hämähäkinseittiä on käytetty useissa tiede- ja taideprojekteissa, jotka havainnollistavat hyvin sen mahdollisuuksia. Siitä on rakennettu ainutlaatuisesti soivia viulunkieliä ja luodinkestävää ihoa.

Hämähäkeille itselleen seitti on elintärkeä. Seitti kestää sadetta, mutta sen pinnan tahmaisuus on vesiliukoista ja kärsii kosteudesta. Niinpä saalistusverkkoja rakentavat lajit kutovat uuden verkon jopa päivittäin. Verkon rakentaminen vie paljon resursseja, joten hämähäkit syövät vanhan verkkonsa ja kierrättävät näin tärkeitä raaka-aineita uuden verkon rakennustarpeiksi.

Eri hämähäkkilajit rakentavat erilaisia verkkoja.

Pallohämähäkkien verkot ovat kolmiulotteisia rakennelmia, jotka näyttävät seittilankojen sotkuiselta vyyhdiltä. Hämähäkit osaavat kuitenkin suunnistaa vaivattomasti omissa verkoissaan.

Riippuhämähäkit kutovat vaakasuoria mattoja, joiden yläpuolelle ne virittävät pystysuoria ansalankoja. Ne odottavat verkkomattonsa alapinnalla epäonnisen saaliseläimen törmäämistä ansalankaan ja putoamista verkkomatolle.

Ristihämähäkkien verkot ovat sellaisia, jollaisiksi kuvittelemme tyypillisesti hämähäkinverkon. Niissä on säteittäin levittyvät tukilangat, joiden varassa kiertyvät spiraalimaisesti tahmeat ansalangat.

Verkon eri osilla on erilaisia ominaisuuksia. Hämähäkki osaa punoa erityisen vahvaa tukilankaa. Verkon kestävyydestä puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan tukilankojen kestävyyttä. Saaliin pyydystämisessä oleelliset ansalangat ovat hauraampia, mutta erityisen tahmeita ja joustavia. Ne voivat venyä katkeamatta neljä kertaa oman mittansa pituisiksi.

Tutkijat kuvailevat hämähäkinseittiä luonnon älymateriaaliksi. Se joustaa ja venyy kevyessä rasituksessa, esimerkiksi hiljaisessa tuulessa tai sopivan kokoisen saaliin osuessa verkkoon. Jos verkkoon kohdistuu suuri rasitus, kuten ohi kulkevan marjastajan saapas, muuttuu seitti jäykäksi ja katkeaa. Näin koko verkko ei tuhoudu, vaan hämähäkki voi käydä korjaamassa verkon rikkoutuneen osan.

Hiljattain julkaistu tutkimus menee vielä pidemmälle verkon älyominaisuuksien kuvaamisessa. Siinä selvitettiin, että hämähäkit pystyvät muodostamaan omasta verkostaan kartan mielessään. Tunnustelemalla jaloillaan verkon värähtelytaajuuksia ne pystyvät päättelemään, minkä kokoinen saalis verkkoon on tarttunut. Lisäksi ne tietävät mistä kohtaa verkkoa saalista on syytä lähteä etsimään.

Hämähäkkien suhde verkkoonsa on niin tiivis, että tutkijat pohtivat sen olevan jopa eläimen tietoisuuden jatke, eräänlainen hämähäkkien oma tietoverkko.

Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän