Hieroja Sirpa Lehtiranta on aina tykännyt työstään. Vaikka hän on työskennellyt melkein koko työuransa hierojana, ei se kuitenkaan ollut ensimmäinen vaihtoehto.
– Haaveena oli terveydenhoitajan työ, mutta minulle iski paha allergia. Se oli estetty se tie, Lehtiranta muistelee.
Haaveen kaatuminen oli nuorelle naiselle kova paikka, mutta Lehtiranta halusi kuitenkin tehdä jotain hyvinvointiin liittyvää ja löysi hieronta-alan.
Hän lähti opiskelemaan Alastaroon, jossa pääsi Terttu Härmän oppiin. Opinnoissa yhdistyi lihas- ja hermoratahieronta.
Härmä on Lehtirannan mukaan vaativa mutta hyvä opettaja. Lehtiranta käy edelleen itse juuri Härmän käsittelyssä.
– Hän on se minun luottohenkilöni. Aluksi olimme opettaja ja oppilas, nyt hyviä ystäviä ja perhetuttuja. On minun onneni, että hän jaksaa edelleen hieroa, Lehtiranta kehuu.
Koulusta päästyään Lehtiranta perusti oman yrityksensä syksyllä 1991, eikä ole sen jälkeen muita töitä tehnytkään. Myöhemmin hän opiskeli työn ohessa koulututetuksi hierojaksi.
Ensimmäinen työskentelypiste oli tenniskeskuksen yläkerrassa Mältintiellä, missä nykyisin sijaitsee Urheilukeskus.
Ennen nykyiseen kotiin ja työpaikkaan muuttamista Lehtiranta työskenteli linja-autoaseman rakennuksen yläkerrassa. Vuonna 1995 hän muutti miehensä kanssa tilalle Kalannin Vellualle.
– Tykkään tehdä töitä täällä, asiakkaatkin saavat rauhoittua maaseudun rauhassa. Mutta kyllä se jänskätti vähän lähteä keskustan ”hälinästä”. Osa asiakkaista varmaan jäi pois, mutta on tullut uusia tilalle.
Lehtirannalla on paljon vakioasiakkaita, mutta uusiakin aina ilmaantuu. Ikähaarukka on laaja ja erityisesti lasten osuus asiakkaissa on vuosien kuluessa noussut.
– Ylipäätään nuorten liikkuminen on vähentynyt, Lehtiranta arvelee syyksi.
Yleisesti hän suosittelee kokovartalohierontoja, mutta jos asiakas esimerkiksi sanoo, että jalkoihin ei kosketa, niin silloin ne jätetään rauhaan.
Hierontaan tullaan välillä vasta, kun on jo jotain vaivoja.
– Issiasvaivat ovat melkein yleisimpiä. Niska-hartia-seudun vaivat ovat myös yleisiä ongelmia, Lehtiranta kertoo.
Istumatyön yleistyminen näkyy ja tuntuu hierojan pöydällä. Hän kannattaa säädettäviä sähköpöytiä, mutta niissä on myös haittapuolia.
Lantionseudun väärä asento vaikuttaa koko kehoon, kun ihminen usein seisoo paino toisella jalalla.
– Kun lantio menee lukkoon, menee koko keho. Se vaikuttaa ryhtiin, yläkroppaan ja alakroppaan.
Työergonomia ja -turvallisuus ovat tärkeitä, mutta kaikki eivät ole pelkästään hyväksi.
– Turvakengät on toinen. Tiedän, että niitä on pakko käyttää, mutta niistä on omat murheensa hermostoon, pohkeisiin ja sitä kautta muualle kehoon, Lehtiranta harmittelee.
Lehtiranta luottaa hyvään asiakaskontaktiin ja haluaa usein jo puhelimessa selvittää, mikä on oireena.
– Haluan keskustella, jos on esimerkiksi sellainen vaiva, että pitää saada lääkärin varmistus hieronnalle, Lehtiranta sanoo.
Moni on saattanut hierojalla käydessä ihmetellä, miksi kysellään esimerkiksi lääkkeistä. Lehtiranta vastaa, että osittain siksi, että Valvira edellyttää asiakasrekisteriä, mutta myös siksi, että hieroja osaa varautua erilaisiin tilanteisiin.
– Jos on glaukooma, ei voi pitää päätä alhaalla kauan. Tai jos on diabetes, kysyn onko syönyt, ettei verensokeri laske liian alas ja ala heikottaa hierontapöydällä.
Asiakkaiden kanssa vallitsee molemminpuolinen luottamus.
– Minulla on vaitiolovelvollisuus. Keskusteluissa voi nousta ikäviä murheita ja surujakin.
Lehtiranta muistuttaa aina asiakkaitaan levon tärkeydestä hieronnan jälkeen. Siksi perjantait ovat aina viikon kiireisimpiä päiviä, kun ihmiset varaavat ajat ennen viikonloppua. Lehtiranta vitsaileekin, että tarvitsisi kaksi perjantaita.
Kuumina hellepäivinä hän puolestaan aina varmistaa, haluaako asiakas varmasti tulla hierontapöydälle hikoilemaan, koska hieronta ja helle ovat aika kova yhdistelmä.
Omat vapaansa ja lomansa hän pitää, kun ne parhaiten sopivat.
– Yritän pitää viikonloput vapaina. Kesäisin en pidä koko kuukautta lomaa, mutta jaksottelen lomia sopiviin kohtiin.
Omasta hyvinvoinnistaan hän pitää huolta pyöräilemällä, hiihtämällä ja koiran kanssa lenkkeilemällä metsässä.
– Maastopyörällä mies etsii polut ja minä tulen perässä. Joskus ollaan päädytty pellolle, joskus ojan puolelle, Lehtiranta naurahtaa.
Hieronta on Lehtirannan mukaan mielen ja kehon hallintaa, tasapainoon laittamista. Niille sopivaa vastapainoa tuo teatteri. Hän ohjaa ja näyttelee tammikuussa ensi-iltansa saavassa Pahassa pulassa -komediassa Kalannin Eteläkulman kylät ry:n talolla Lahdella.
– Teatteri tuo työlle vastapainoa. Se on ihan erilaista, Lehtiranta hymyilee.
Hieroja
Sirpa Lehtiranta
Yrittäjä: Sirpa Lehtiranta
Yrittäjänä alalla: 31 vuotta
Perustamisvuosi: 1991
Ala: hyvinvointiala
Työntekijöiden määrä: 1
Tässä juttusarjassa esitellään paikallisia pienyrittäjiä muutaman viikon välein. Seuraavana on vuorossa puutarhuri Henna Routi Piha Helmestä.
