Vehmaalaisen tilan pihassa ei ensimmäisenä silmiin osu eläimiä, vaikka uusi tallirakennus kohoaakin pihan perällä. Talon sisällä vierailijaa on vastaanottamassa nuori ja innokas saksanpaimenkoira Ilmari. Kodikasta taloa asuttavat Helena ja Markus Huhtala sekä heidän neljä lastaan. Huhtalat ovat hiljattain perustaneet yrityksen nimeltään Huhtalandia.
– Minulla on ollut eläimiä aina, ja olen käyttänyt niitä aiemminkin apuna esimerkiksi työssäni lastensuojelussa. Omien kokemuksien perusteella huomasin jo silloin, kuinka paljon eläinten läsnäolo auttaa, kertoo Helena Huhtala.
Nykyisten tutkimusten valossa eläinten vaikutus hyvinvointiin on kiistaton. Helenan suuri haave on ollut jo pitkään yhdistää eläimet ja työ sosiaali- ja terveysalalla. Haaveesta syntyi Huhtalandia, joka tarjoaa eläinavusteista toimintaa ja -valmennusta, ammatillista tukihenkilötoimintaa ja neuropsykiatrista valmennusta. Lisäksi tilan tarjoamia palveluja ovat esimerkiksi eläinteemaiset synttärit, maastoretket ja halituokiot eläinten kanssa.
– Vain taivas on rajana sille, mitä voisimme järjestää ammatillisen työn lisäksi. Paljon on suunnitelmia ja ideoita, ja voimme tietysti räätälöidä ihmisten toiveiden mukaan pieniä elämyksiä, maalailee energinen ja pirteä Helena.
Markuksenkin kodissa on ollut erilaisia lemmikkejä, mutta aikuisiällä hänellä ei ole ollut omia eläimiä, ennen kuin hän tapasi Helenan. Markuksen hevosallergia olisi voinut olla esteenä hevostoiminnalle, mutta onneksi Helena oli hurahtanut American Bashkir Curly -rotuun, joka ominaisuuksiensa ansiosta allergisoi yleensä huomattavasti vähäisemmin kuin muut hevosrodut.
– En koskaan kokenut hevosia pelottaviksi, vaikka en ollut niiden kanssa aiemmin puuhastellut. Hevoset ovat taitavia lukemaan ihmisen tunnetiloja. Jos menee kiireellä ja pää täynnä ajatuksia hevosten luo, ne ovat varautuneempia. Vapaalla mielellä hevosia lähestyessä ne ovat vastaanottavaisempia ja kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat paremmin, pohtii Markus.
Vehmaalle pariskunta päätyi osin sattumalta. Pohjois-Suomesta muun muassa vaihtelun ja ilmaston vuoksi muuttaneet Huhtalat asuivat alkuun Nousiaisissa, kunnes Vehmaalta löytyi talo, jonka tontilla oli juuri sopivat tilat eläimille.
Molemmat heistä ovat työskennelleet erilaisissa tehtävissä ennen nykyisiin ammatteihin päätymistä. Ammattinyrkkeilijänäkin tunnettu Markus opiskeli nyrkkeilyuran ohella kokiksi, muurariksi ja myöhemmin lähihoitajaksi sekä neuropsykiatriseksi valmentajaksi.
Helena taasen teki työuraa hevosenhoitajana ja ratsastuksenohjaajana hevostalleilla, ja myös ammattikoulussa, jossa toimi tallimestarina ja opetti tulevia hevosalan opiskelijoita. Ratsastusonnettomuus laittoi Helenan vaihtamaan alaa ja opiskelemaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi.
Työn ohessa hän on lisäksi opiskellut muun muassa päihde- ja mielenterveystyön erikoisammattitutkinnon ja valmistuu ratkaisukeskeiseksi eläinavuisteiseksi valmentajaksi keväällä.
–Uskon 150-prosenttisesti eläinavusteiseen toimintaan ja luotan meidän ammattitaitoomme vuosien kokemuksella. Alueelta puuttuu tekijöitä ja kysyntää on paljon. Vehmaan MLL:n kanssa yhteistyössä järjestettävä kotieläinhoitokerhokin tuli välittömästi täyteen, Helena sanoo.
Hevosten lisäksi tilan pihatosta löytyy kolme härkää, Simojoki, Upponalle ja Untamo. Talliin on myös muuttamassa vielä kolme pupua.
– Bongasin ilmoituksen, että härkä Simojoki etsii kotia. Se oli videoiden perusteella aika ainutlaatuinen tapaus, äärimmäisen lempeä ja ystävällinen, ja osasi vetää pulkkaakin, joten se oli pakko saada meille. Ja sitten Simojoki matkusti Kuopiosta hevostrailerilla päitset päässä ja heinäverkko nenän edessä, nauraa Helena.
Simojoki rakastaa kaikkia, ja onkin päässyt osallistumaan talutus- ja harjauspuuhiin. Vaikka eläimet ovatkin mukana asiakastoiminnassa, niiden hyvinvointi ja lajityypillinen elämä on aina etusijalla.
– Eläintä ei koskaan pakoteta osallistumaan, jos se näyttää, ettei nyt halua tulla. Simojoenkin kaveriksi otettiin härkiä, sillä haluamme mahdollistaa laumaeläimelle lauman ja lajitoverit. Vaikka Simppa viihtyykin hevosten kanssa, katsovat hevoset sitä vielä hieman oudoksuen.
Sanni Artiola
Eläinavusteinen toiminta ei ole humputtelua
Suomessa on enenevissä määrin alettu lähivuosina käyttää eläimiä apuna tavoitteellisessa ja ammatillisessa toiminnassa. On tutkittu, että eläimen läsnäololla on rauhoittava vaikutus ihmiseen. Eläimen läsnäolo tuo mielihyvää sekä vähentää ahdistusta ja levottomuutta.
Huhtalandian tarjoama ammatillinen tukihenkilötoiminta tuo apua erilaisiin haasteisiin, joita voi olla esimerkiksi yksinäisyys, keskittymisvaikeudet tai tunne-elämän haasteet. Alkupalaverissa kartoitetaan kunkin asiakkaan tarpeet ja haasteet sekä suunnitellaan tavoitteet. Asiakkuudet voivat tulla esimerkiksi lastensuojelun kautta.
– Sekä eläinavusteinen toiminta että ammatillinen tukihenkilötoiminta on aina asiakkaan ja ammattilaisten kanssa yhteistyössä yksilökohtaisesti suunniteltua, ja tavoitteellista toimintaa, kertoo Helena Huhtala .
Toiminta on aina eläinlähtöistä, sillä eläimen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että se saa elää lajityypillistä elämää, jossa myös sen psyykkisestä hyvinvoinnista huolehditaan.
– Tärkeää on, että eläin voi hyvin ja haluaa tulla ihmisen luo ja osallistua toimintaan. Eläimiä kohdellaan aina reilusti ja väkivallattomasti, painottaa Helena.
Helena Huhtala on hakenut oppia muun muassa Eläinkuusikko Oy:n järjestämästä Eläinavusteinen valmentaja -koulutuksesta. Koulutuksesta saa valmiudet tehdä eläinavusteista työtä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla.
Keväällä 2022 perustettiin eduskuntaan eläinavusteinen työryhmä, jonka tavoitteena on edistää eläinavusteista työskentelyä Suomessa, jotta eläinavusteisuus olisi tulevaisuudessa virallisesti osa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kasvatus- ja opetusalaa.
Sanni Artiola
