Traficomin selvityksen mukaan kaikkein suurin potentiaali lähijunille on Salo – Turku – Naantali -yhteysvälillä, mikä on itsestään selvää, kun junaliikenne palvelee yhtä isoa ja kahta keskisuurta kaupunkia. Silti tämäkin väli vaatisi Traficomin mukaan veronmaksajien subventiota peräti 65–81 prosenttia.
Turku – Uusikaupunki -väli vaatisi subventiota Traficomin mukaan 83–92 prosenttia. Traficomin kannattavuuslaskelma perustuu reilusti pienempään käyttäjämäärään kuin mitä Väylävirasto esitti vuonna 2021. Traficom toteaa selvityksessään sentään, että junaliikenteen kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa, jos ratakäytävän suuntainen linja-autoliikenne Uudenkaupungin ja Turun välillä korvataan junaliikenteellä tai jos yhteysvälin liikennöinti integroidaan osaksi laajempaa Turun seudun lähijunaliikenteen kokonaisuutta.
Suomen Lähijunat Oy perustettiin viime vuonna. Yhtiön perustamisen taustalla oli vankka usko, että lähijunaliikenne Suomessa kannattaa. Raideliikenteen konsultti Antero Alku on laskenut, että jos esimerkiksi Turku – Uusikaupunki -välillä pendelöivistä pari prosenttia saadaan junaan, niin liikenteen käynnistämiselle on jo perusteet. Pendelöinti jatkuu, vaikka autotehtaan työntekijämäärä supistuisi väliaikaisesti nykyisestä. Alueella on useita yrityksiä, jotka tarvitsevat työvoimaa muualta.
Lähijunaliikenteen malli tulee Ruotsista, joka perustuu laajempaan liikennesuunnitteluun kuin vain että radalla alkaisi kulkea henkilöjuna. Traficomin julkistamat luvut eivät ota tätä huomioon.