Ilmastonmuutos ja talvisodan aika

0

Viimeisten sotien, talvi- ja jatkosodan, aikana talvet olivat nykyistä pitempiä. Lumikausi oli pitempi. Pakkaset olivat kovempia, myös 40 pakkasasteen ylityksiä oli.

Silloin elettiin täydellisesti erilaisessa yhteiskunnassa. Henkilöautoja ei ollut. Elettiin pienviljelysvaltaista hevostaloutta, jossa työt tehtiin ihmisten voimin.

Talvisodan aikana talvi oli ankara. Miehet olivat sodassa, työt siviilissä jäivät vanhoille miehille, naisille ja lapsille. Talvisodan aikaan kuului oleellisena asiana se, että venäläiset pommikoneet lensivät suurina ryhminä kaikkina kirkkaina ja selkeinä päivinä ja tämä oli otettava huomioon kaikissa ulkotöissä.

Koulunkäynti lopetettiin. Kalannin Lahden kansakouluun tuli sotatoimialueilta tilapäisiä siirtolaisia.

Meidän perhe, äiti, äidinäiti ja viisi lasta, asui silloin isoisän omistamassa rakennuksessa. Sotaan olivat joutuneet lähtemään isä ja talon puolelta isän veli ja serkku. Meillä oli hevonen ja viisi lehmää isoisän vanhassa hirsinavetassa. Sähköä ei kylässä ollut. Navettatöissä käytiin myrskylyhdyn kanssa. Vesijohtoa ja viemäriä asuinrakennuksessa ei ollut. Navetassa oli puinen vesipumppu.

Eläinten rehuista heinät olivat kolmen kilometrin päässä ladossa ja lehmien rehunauriit olivat puolentoista kilometrin päässä useissa purmuissa pellolla. Purmuja suojasi kaksinkertainen olki- ja maakerros, joka oli pintaosaltaan jäätynyt ja purettiin rautakangella. Isä oli sopinut 17-vuotiaan pojan kanssa tilapäisestä työavusta. Olin tämän pojan kanssa näissä töissä. Olin 10-vuotias. Meidän töihimme kuului myös jäätyneiden lantatunkioiden alentaminen navetan takana rautakangella.

Äiti toimitti talvisodan aikana välttämättömiä asioita hevosella Uudessakaupungissa ja Kalannissa. Olin tässä mukana. Reessä meillä oli jalkojen suojana ”fällyt”, jotka pysähdyspaikalla laitettiin hevosen selkään kylmyyttä vastaan. Näillä matkoilla oli aina otettava huomioon pommikoneiden aikataulu. Näiden hevosmatkojen pituus oli 10 ja 15 kilometrin välillä yhteen suuntaan ja aikaa matkoihin meni yhteensä vähintään 3 tuntia riippuen esim. lumen määrästä, koska kyläteitä ei aurattu.

Talvisodan aikana Suomen ilmatilassa oli päivittäin tuhat pommikonetta. Meidän kylän Vahteruksen yli oli yksi reitti. Koneita oli ryhmissä kolme kertaa kolme eli yhdeksän konetta rinnakkain ja näitä muodostelmia tuli paljon peräkkäin. Ääni oli valtava. Näistä koneista ammuttiin myös siviiliväestöä, tilastotiedon mukaan yli 400 kertaa. Tämä tilanne ja pommitukset aiheuttivat sen, että siviiliväestöä kuoli talvisodan aikana 1000 henkeä ja haavoittui 1500. Suomen siviiliväestö oli tällaisen uhan alaisena. Ukrainassa nämä asiat ovat nyt liiankin tuttuja.

Kävin äitini kanssa talvisodan aikana hevosella ja reellä kulkien sankarihautauksissa Kalannissa, Lokalahdella ja Uudessakaupungissa. Silloin oli paljon naisten itkua. Kuulin yhdessä hautajaistilaisuudessa naisten keskustelua. He sanoivat: ”Onneksi nuo nuoremmat eivät ymmärrä mitään.” Tämä oli väärä tulkinta.

Talvisota oli ankara myös kylmyyden takia. Esimerkiksi omenapuut kuolivat silloin melkein kaikki.

Kauno Pietilä

Kalanti

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän