Katujen nimet ja pikkutullinkanto

0

Vakka-Suomen Sanomissa oli jokin aika sitten Ilmo Suikkasen ansiokas ja mielenkiintoinen artikkeli Uudenkaupungin katujen nimien alkuperästä. Pohjoistullikadun nimen historia jäi siinä epäselväksi.

Pohjoistulikadun nimi viittaa pikkutullin kantoon. Asiasta säädettiin Tukholmaan kokoontuneilla valtiopäivillä vuonna 1622. Tavaroille ja elintarvikkeille, jotka tuotiin kaupunkiin myytäväksi säädettiin vero, joka oli aluksi 1/32 osa tavaran arvosta. Sitä varten tuli kaupungin alue aidata ja varustaa porteilla ja puomeilla. Koska kyseessä oli kaupungille tilitettävä vero, oli jokaisen porvarin rakennettava osuus aidasta ja porteista.

Pietolanlahden rantaa pitkin tuli kaupungin suuntaan polku ja siitä johtuu nykyinen kadun nimi Puominmäen polku. Kaupungin alueelta Haukharjan ja Vohdensaaren suuntaan johtavalla tiellä oli aidassa tulliportti, kuten artikkelissa todetaan. Pohjoistullikadun nimelle löytyy siten selitys. Pohitullin koulustakin on kohtapuolin vain muisto jäljellä. Kaupungin itäpuolella oli myös portti ja artikkelin tietojen perusteella myös tullihuone. Tullikadun nimi on poistunut aikojen saatossa, mutta Itätullin puisto on olemassa.

Isonvihan jälkeen olivat tulliaidat Uudessakaupungissa ja Naantalissa huonossa kunnossa ja verotulot vähäisiä. Aidat ja portit kunnostettiin ja tullimiehiä palkattiin veroa kantamaan. Alkuperäinen taksa, joka oli ollut vain prosentin osia, nostettiin 1700-luvun puolivälissä noin 2%:iin. Naantaliin rakennettiin komea ”maatullitalo” (Röda gården) ja sen viereen jykevä portti. Sen päällä oli kirkkain värein maalattu auringon kuva, jota tullimiehet pitivät kunnossa. Se näkyi kauas Raisioon johtavalle tielle ja siitä johtuu sanonta ”loistaa kuin Naantalin aurinko”.

Pikkutullin periminen loppui vasta autonomisen ajan alussa, mutta nimet ovat säilyneet ja johdettavissa. Kun olin tullikoulun virkamieskurssilla Helsingissä, kävimme joskus virkistäytymässä Tullinpuomi-nimisessä ravintolassa, ja kurssin päätösjuhlakin pidettiin samassa paikassa.

Uudessakaupungissa oli myös meritullikamari. Se toimi pitkään rakennuksessa, jossa on nyt Pakkahuoneen kahvila. Tullikamarin pakkahuoneessa tavarat punnittiin, tarkastettiin ja pakattiin uudestaan. Siitä nimi ”pakkahuone”. Meritullikamari kirjasi tietoja ulkomaan liikenteestä ja kantoi veroja, jotka tilitettiin valtion kassaan.

Tämä kommenttini perustuu esitelmään, jonka pidin kotiseutuyhdistys Kaupunkim poja ry:n kuukausikokouksessa joitakin vuosia sitten. Paras tietolähde löytyy vanhoista maistraatin pöytäkirjoista. Ne on arkistoitu Turun maakunta-arkistoon.

Jaakko Lindström

Kotiseutuhistorian harrastaja

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän