Kuin tsunami olisi iskenyt – Maatalousyrittäjille viime vuosi oli rankka, eikä tulevasta ole tietoa

0
Antti Pirilän isoisä rakennutti tilan päärakennuksen Kalantiin vuonna 1939. Kun talo valmistui, rakennusmiehet lähtivät sotimaan.

Sannaisten kylässä Kalannissa tie on peittynyt lumipyryn alle. Säätila näyttää samalta kuin maatilojen tulevaisuus.

– On vaikea ennustaa, mitä seuraavaksi on tulossa, toteaa Antti Pirilä, joka hoitaa kolmannessa polvessa Ihalan tilaa Sannaisissa.

Viime vuosi oli maatalousyrittäjille rankka. Kaikki kulut nousivat yhdessä humauksessa. Antti ja Mervi Pirilä kasvattavat viljaa, mansikan- ja vadelmantaimia ja broileriemoja, jotka tuottavat siitosmunia. Heidän tilalleen kovin koetus oli, kun rehun hinta 1,5-kertaistui.

– Hinnan nousu ei kuulosta niin kovalta kuin mitä se oli. Kun rehuauto käy pihassa useamman kerran viikossa, niin tuntuuhan se, Antti sanoo.

Pahinta yrittäjäparista oli muutosten nopeus.

– Muutokset tulivat niin valtavaa vauhtia, että tuntui, ettei niihin mikään reaktionopeus riitä. Ne iskivät kuin tsunami, Mervi kuvailee.

Maatiloilla muutoksiin oli vain sopeuduttava. Ihalan tila kuuluu elintarvikeketjun alkupäähän. Jos tila vähentäisi yhtäkkiä broilereiden siitosmunatuotantoa, se näkyisi parissa kuukaudessa kaupan tiskillä.

– Me emme voisi edes tehdä sellaisia päätöksiä, kun meillä on toimitussopimukset ja iso vastuu elintarvikeketjussa. Meidän onnistumisemme vaikuttaa moneen maatilaan, Mervi Pirilä selittää sitä, miten heidän tilallaan tuotetaan munia, joista haudotuista tipuista muilla tiloilla kasvatetaan broilereita.

Niinpä haasteet oli vain otettava vastaan. Lintuja ei voinut jättää ruokkimatta. Toinen kova kasvava menoerä on ollut ostettavat linnut. Siihen päälle kaikki muut, kuten lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön raju hinnannousu.

– Vaikka sähkön hinta moninkertaistui, se ei meille ollut se isoin asia. Kanalassa on oltava valaistus ja ilmanvaihto, mutta olemme hankkineet aurinkopaneeleita. Tosin eiväthän ne näin talvella auta. Silti eniten meidän tilalla tuntui rehun hinnan nousu ja riittämättömät muutokset tuotteidemme myyntihinnoissa, Antti sanoo.

– Tila siirtyi meille vuonna 2001. Viime vuosi on ollut näistä kaikista vuosista haastavin, hän kiteyttää.

Pirilät asuvat tilan päärakennuksessa, jonka Antin isoisä rakennutti 1930-luvulla. Mervi kertoo, miten yhtenä iltana talon yli lensi armeijan lentokone ja hänen mieleensä nousi ajatus, miten tämä talo on nähnyt jo yhden sodan.

Kun Ihalan tilan päärakennus valmistui vuonna 1939, rakennusmiehet lähtivät sotimaan.

– Osa miehistä jäi sille tielle, Antti toteaa.

Kun Suomessa on puhuttu huoltovarmuudesta, sitä on mietitty myös maatiloilla. Antti Pirilä on huolestunut siitä, miten elintarvikeketjusta on valunut osia ulkomaiseen omistukseen.

– Tuotantopanoksia valmistavia tehtaita on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Lannoitteiden valmistukseen tarvittava typpi, rehuihin käytettävä valkuainen ja polttoaineet ovat tuonnin varassa. Lisäksi jalostavaa elintarviketeollisuutta on ulkomaisessa omistuksessa. Jos tulee kriisi, onko meillä yrityksissä enää sellaista päätäntävaltaa, että meidän etu otettaisiin huomioon, hän miettii.

Pirilä muistuttaa, että huoltovarmuuden säilyttäminen vaatii satsauksia.

– Jos halutaan ylläpitää huoltovarmuutta suomalaisen tuotannon voimin, on sen oltava kannattavaa. Lisäksi maaseudulla pitää olla hyvät tiestöt, sähköverkosto ja kyllä se kuitu ja 5G myös tarvitaan.

Vaikka parantamisen varaa on, Pirilät ovat silti sitä mieltä, että Suomessa useimmat asiat on hoidettu hyvin. Myös maatalous on kehittynyt EU:n aikana.

Maatilojen määrä ei kerro kaikkea, merkitsevää on tuotannon määrä.

– Maatalouden rakennekehitys on hajanaista. Ne eivät ole ne pienimmät tilat, jotka katoavat, vaan hieman keskimääräistä pienemmät. Pieniä tiloja hoidetaan sivutoimena. Suuret tilat taas kasvavat. Suomessa alkaa olla todella suuriakin tiloja, Antti Pirilä toteaa.

Fakta

 

Parikymmentä tilaa lopettanut

Perus- ja viherryttämistukea hakeneiden tilojen määrä 2022 (suluissa 2021): Uusikaupunki 204 (208), Kustavi 28 (28), Laitila 229 (239), Pyhäranta 38 (39), Taivassalo 55 (59), Vehmaa 97 (100). –

Eläinten hyvinvointikorvaus: Uusikaupunki 15 (15), Kustavi 1 (1), Pyhäranta 1 (1), Laitila 25 (28), Taivassalo 6 (8), Vehmaa 25 (27).

Sika- ja siipikarjatalouden tuki: Uusikaupunki 16 (18), Laitila 31 (34), Pyhäranta 1 (1), Taivassalo 3 (4), Vehmaa 27 (29).

Kaikki tilat hakevat perus- ja viherryttämistukea, maatilojen vähennys Vakka-Suomessa on siis yhteensä 22 ja Uudessakaupungissa neljä.

Lähde: Maatalouspalvelut

Maataloudelle suunnitellaan lisätukea

Hallitus esittää määräaikaista maatalouden sähkö- ja lannoitetukea. Tuella korvattaisiin osittain sähkön ja lannoitteiden hinnannoususta aiheutuvaa tuotantokustannusten nousua.

Sähkö- ja lannoitetuki osaltaan varmistaisi kotimaisen tuotannon jatkumista ja huoltovarmuuden säilymistä kun, tuottajahintojen nousu on kattanut kohonneita tuotantokustannuksia vain osittain.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sähkötuki perustuisi aikaisempaan sähkönkulutukseen. Tuki korvaisi tietyn kynnysarvon ylittävän sähköenergian kustannuksen osittain.

Maatalouden epäorgaanisten lannoitteiden markkinatilanne on ollut erityisen epävakaa kevättalvesta 2022 lähtien. Hintojen voimakkaat nousut ovat olleet hyvin vaikeita viljelijöiden kannalta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kustannustukea, jolla korvattaisiin osittain kesäkuun alun 2022 jälkeen tehtyjen lannoitehankintojen korkeaa hintaa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän