– Ensinnäkin. Taide ei ole minulle terapiaa, vaan osa työtäni, ja tosi tärkeä osa itseni toteuttamista. Se on ollut sitä jo kauan, hän hymyilee.
Mikäli taiteen tekeminen jää pidemmäksi aikaa syrjään, ilmaantuu vieroitusoireita.
– Nyt on ollut sellainen aika, että henkinen energia on mennyt muuhun työhön. Joulun jälkeen prosessi on kuitenkin lähtenyt jälleen käyntiin. Kun pääsee tiettyyn keskittymisen tilaan, huomaa, että intuitio alkaa toimia. Toivon, että se olisi läsnä kaikessa työssä.
Sormusen mukaan taide ja intuitio vaativat aikaa, mutta eivät ole mikään mystinen ilmiö tai outo juttu.
– Intuitio on kuin kirkas tähti, joka johdattaa, jos työ saa virrata vapaasti. Olen miettinyt, että intuitio on kaikki se tieto, jonka elämänsä varrella on kerännyt, hän toteaa.
Työpaikkana Sormusella on hoitokoti Reimarin mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö.
– Toimin siellä puolipäiväisenä toimintaterapeuttina. Lisäksi ohjaan taideterapeuttisia ryhmiä muun muassa nuorten ja ikääntyneiden parissa Turussa ja Uudessakaupungissa, sekä nuorten taideryhmää Vakka-opistolla. On hieno mahdollisuus saada toteuttaa työssään sitä ajatusta, miten ihmisen on mahdollista kuntoutua intohimon löytämisen kautta. Ihminen on tekevä ja kokeva olento, ja terve silloin, kun pystyy toteuttamaan itseään.
Ekspressiiviseen taideterapiaan Sormunen törmäsi ensimmäisen kerran kesäyliopiston kurssilla.
– Se oli sellainen 10 kerran kurssi. Sitä kautta huomasin, että siinä on jotain hyvin merkityksellistä, ja se toimi hyvin avaavasti, vaikka itselläni ei ollut mitään erityistarvetta terapialle. 2000-luvun alussa lähdin opiskelemaan sitä Inartes-instituuttiin Helsinkiin. Prosessi kesti aika kauan, ja siihen osui oman elämäni henkilökohtainen tragedia. Silloin huomasin, kuinka paljon oli apua siitä, että pystyy ilmaisemaan tunteitaan taiteen kautta.
Ekspressiivisessä taideterapiassa tunti voi alkaa vaikka yhden kauniin kiven valitsemisella suuresta kivikokoelmasta.
– Siitä valitaan sellainen kivi, joka sillä hetkellä vetää puoleensa. Olen kerännyt vuosien varrella paljon taideterapiarekvisiittaa: kortteja, kuvia, hattuja, vanhoja lehtiä… Kivet ovat aika voimakkaita, ne tuovat helposti erilaisia mielikuvia. Osa on ”Kanarian-mummuni” tuomia kiviä etelänreissuilta, Sormunen valaisee.
Hänelle tärkeimpiä taideterapeuttisia menetelmiä ovat kuvataiteellinen, poeettinen ja liikkeen kautta tapahtuva ilmaisu.
– Haluaisin ottaa työssäni enemmän mukaan myös oman äänen käyttöä.
Taidetta Sormunen alkoi tehdä vakavissaan noin 30-vuotiaana.
– Ensimmäinen näyttelyni oli Crusellissa 2000-luvun alussa. Se oli tärkeä ponnahduslauta.
Sormunen työstää useaa teosta yhtä aikaa.
– Kun maalaan, en tee keramiikkaa, ja toisin päin. Maalaan akryylilla ja öljyllä, ja teen kokeiluja vaikka musteella. Teen itse pohjat MDF-levystä. Nykyään tykkään tehdä isoja töitä, hän kertoo.
Aiheina Sormusen töissä on esimerkiksi eläimiä ja ihmisiä.
– Ihminen ja ihmisenä olemisen haasteet kiinnostavat.
Nuoria opettaessaan Sormunen on kiinnittänyt huomiota taiteilijaidentiteetin tärkeyteen:
– On ihanaa kun nuorille alkaa kehittyä taiteilijaidentiteetti. Sitä kautta lähtee intohimo tekemiseen. Nuorten kehitysvaiheessa se voi olla tosi tärkeää. Vanhemmiten sitten huomaa, ettei sellaista identiteettiä edes tarvita, paitsi vähän, hän nauraa.
Sanna Halme
Kulttuuriväki
Juttusarjassa kartoitetaan lähialueen taiteilijoita, kirjoittajia, tanssijoita, musiikin- ja teatterintekijöitä.
Fakta
Nimi: Auli Sormunen
Syntynyt: Kemijärvellä
Asuu: Kalannissa
Perhe: Aviomies, kolme lasta, kolme kissaa
Koulutus: Keraamikko, ekspressiivinen taideterapeutti, toimintaterapeutti amk
Ekspressiivinen taideterapia: Kehittyi 1970–80-luvuilla USA:ssa. Muun muassa Sveitsissä mahdollisuus opiskella maisterintutkintoon asti.