Kunnanjohtajakysely: Hei Vakka-Suomi, mitä kuuluu?

0

Alueen kunnat ja kuntalaiset ovat viimeiset pari vuotta kamppailleet koronaa vastaan. Viime vuonna Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sen vaikutukset tuntuvat Vakka-Suomessa asti.

Vuosi 2022 toi mukanaan myös inflaation, korkojen nousun, bensan hintahuiput ja sähkökriisin. Talouskysymykset ja vuoden vaihteessa käynnistynyt Varsinais-Suomen hyvinvointialue huolettavat kunnissa ja kuntalaisia.

Kunnissa uskotaan synkistä pilvistä huolimatta hyvään tulevaisuuteen, mutta helpolla sitä ei saavuteta. Kyselimme kuulumisia alueen kuuden kunnan johtajalta.Kyselimme kuulumisia alueen kuuden kunnan johtajalta.

Mikä on kuntasi yleinen ilmapiiri tällä hetkellä?

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio.

Atso Vainio, Uusikaupunki: Huolenaiheita on enemmän kuin vuosi sitten, mutta samalla vallitsee luottamus siihen, että kyllä me pärjätään.

Lauri Kattelus, Laitila: Ilmapiiri alkaneen vuoden osalta on toiveikas. Viime vuosi oli monella tavalla raskas ja poikkeuksellinen. Koronapandemiasta ei vielä oltu täysin päästy yli, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muuttikin maailmaa pysyvästi. Ukrainalaisten pakolaisten asuttaminen ja palveluiden järjestäminen sotaa paenneille olikin viime vuoden merkittävin ponnistus kaupungissa. Tässä koko kaupunkiorganisaatio onnistui kiitettävästi.

Ari Koskinen, Vehmaa: Ilmapiiri on erittäin hyvä, meillä on ollut talouden suhteen haasteelliset vuodet, mutta onneksi ne nyt alkavat jo helpottaa. Vaikeista ajoista huolimatta henki on ollut hyvä ja yhteistyö on toiminut viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä ja myös poliitikkojen kesken. Ilman hyvää ja toimivaa yhteistyötä ei vaikeita taloushaasteita olisi kyetty ratkomaan. Meillä Vehmaalla on usko tulevaisuuteen ja täällä asuu tolkun ihmisiä.

Merja Koski, Pyhäranta: Sote-palveluiden laatu ja saatavuus mietityttävät, mutta ilmapiiri on tällä hetkellä vielä odottava. Maailmantilanne muuten tietysti huolestuttaa kaikkia.

Vesa Rantala, Taivassalo: Meillä on hyvä positiivinen ilmapiiri. Kunnan uusi strategia hyväksyttiin marraskuussa ja sen jalkauttaminen on käynnissä. Vuodenvaihteessa aloittanut hyvinvointialue on toistaiseksi aiheuttanut yllättävänkin vähän haasteita ennakko-odotuksiin nähden ja näin toimintoja luovuttaneen kunnan näkökulmasta.

Rauno Peltola, Kustavi: Kuntalaisten ja kesäkustavilaisten keskuudessa yleinen ilmapiiri vaikuttaa muutamasta hankalasta vuodesta huolimatta yllättävänkin positiiviselta. Alkaneen vuoden tapahtumien valmistelu on aloitettu innokkaasti ja myönteiseen ilmapiiriin vaikuttavat ratkaisevasti asukkaiden yhteisöllisyys ja keskustelu sekä yhdessä tekeminen kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kesken.

Kuinka luonnehdit vuoden 2023 talousarviota?

Vainio: Alkanut tilikausi on suunniteltu noin 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, joka toteutuessaan nostaa taseen ylijäämän 15 miljoonaan euroon. Suunnitelmakauden 2023–25 investoinnit ovat 3–4-kertaiset normaalitasoon verrattuna ja ne asettavat taloutemme koetukselle. Kuntatalouteen jää sote-uudistuksen jälkeenkin menojen ja tulojen välille epätasapaino, joten tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien rakenteellisten uudistusten tarve säilyy. Sote- ja pelastustoimen palveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle kuntien mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen menoja sopeuttamalla kaventuvat. Talousnäkymät ovat huonot vuodesta 2024 eteenpäin, koska tulopohja ei ole riittävä palveluvelvoitteiden täyttämiseen. Veronkorotuksilta tuskin tulemme välttymään.

Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus.

Kattelus: Tämän vuoden talousarvio Laitilassa on edelleen positiivinen, vaikka inflaation kiihtyessä ja maailman taloustilanteen heiketessä siihen sisältyykin huomattavia epävarmuuksia. Suurimmat epävarmuudet ja tummimmat pilvet näyttävät asettuvan suunnitelmavuosien 2024–25 kohdille.

Koskinen: Talousarviomme on realistinen ja uskon, että siinä pysytään,

Koski: Olen tyytyväinen talousarvioon, se on realistinen ja tulos on plussan puolella. Prosessi oli työläs, mutta lopputulos on vähintäänkin kohtuullinen. Ensi vuosi pärjätään.

Rantala: Talousarvio on olemassa olevat kunnalliset palvelut turvaava ja niitä kehittävä. Investointiohjelma sisältää 36 erilaista kunnan kehittämiseen tähtäävää hanketta.

Peltola: Kustavin talousarvio on tämän vuoden osalta realistinen ja haastaa talouden ja toiminnan yhteensovittamisen. Toisaalta kunnan toiminnalliset tavoitteet ja investoinnit ovat määrällisesti korkealla tasolla, mikä mahdollistaa Kustavin kuntastrategian toteuttamiselle vauhdikkaan aloituksen.

Mitkä ovat kuntasi suurimmat investoinnit tänä vuonna?

Vainio: Wintterin rakennuttamisen lisäksi seuraavan kahden vuoden suunnitelmakaudella tehdään Vakka-Suomenkadun parantamistöitä Rantakadun ja Kantatie 43:n välillä, siihen on varattu 1,2 miljoonaa euroa. Myös Kalannin Pankkitie–Pruukintie-osuus kunnostetaan, Sorvakonniemen liikennejärjestelyt ja ranta-alueiden suunnittelu vie varoja ja samoin keskustan katujen kunnostus. Hulevesiverkostoa saneerataan ja henkilöjunaliikenteen edellytyksiä parannetaan. Tilatoimen puolella suurimmat investoinnit ovat Kalannin koulun 3,95 miljoonaa euroa, Wintterin irtokalusteiden ja laitteiden hankinta 3,56 miljoonaa euroa sekä Merituulikodin ja pääkirjaston runsaan 2 miljoonan euron remontit. Myös Mörnen, Pohitullin palloiluhallin ja A-sairaalan saneeraukseen on varattu rahoja. Viimeistään kesäkuun valtuustoon tuodaan teknisen toimen ja kaupunkisuunnittelun investointien etenemisten tarkempi tilanneselvitys ja valtuustossa tehdään niihin mahdolliset täsmennykset ja muutokset.

Kattelus: Suurimmat investoinnit keskittyvät jälleen olemassa olevan rakennuskannan korjausinvestointeihin. Positiivinen merkki kaupungin kehityksestä on se, että edeltäviä vuosia merkittävämpi osuus tämän vuoden ja suunnitteluvuosien investoinneista kohdistuu uusien asuinalueiden infran rakentamiseen.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

Koskinen: Investoinnit ovat pääasiassa ylläpitävää eli kunnossapitoon liittyvää toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi liikuntahallin sisävalaistus, koulun maalaus ja Kirkonkylän päiväkodin lämmitysjärjestelmän uusiminen.

Koski: Rohdaisten koulun uuden osan kunnostus, yhdysvesijohdon rakentaminen Untamala–Varhonkylä-välille sekä rantayleiskaavan päivittäminen.

Rantala: Tämän vuoden investointimenot ovat yhteensä lähes 1,1 miljoonaa euroa. Suurimmat määrärahat ovat maa-alueiden hankintaan, nuorisotilaan, urheilukenttään ja virastotalon ikkunoiden uusimiseen.

Kustavin vt. kunnanjohtaja Rauno Peltola.

Peltola: Kivimaan koulun liikuntapihaan on varattu 200 000 euroa, maanhankintaan 100 000 ja vuokra-asuntojen peruskorjaukseen 80 000 euroa.

Kuntasi suurin haaste vuonna 2023?

Vainio: Henkilöstön saatavuus on kasvava ongelma monissa ammattiryhmissä kaupungin omien toimintojen ja myös muiden julkisten palveluiden ja yritysten osalta.

Kattelus: Ukrainalaisten auttaminen ja kaupunkiin pidemmäksi aikaa asumaan asettuminen ovat pitkäaikaisia hankkeita, jotka jatkuvat vielä vuosien ajan. Sote-uudistuksen myötä kuntaorganisaatio muuttuu merkittävästi. Sote-palveluiden säilymiseksi Laitilassa tehdään jatkossakin kaikkemme. Nyt oma päätösvalta asiassa on vain muuttunut edunvalvonnaksi hyvinvointialueen suuntaan. Toivottavaa on, että uudistus ei heikentäisi palveluiden saatavuutta Laitilassa.

Koskinen: Haasteena on se, että hyvinvointialue saa työnsä kunnolla käyntiin ja se, että alueen tasapuoliset palvelut tulevat turvatuiksi.

Pyhärannan vs. kunnanjohtaja Merja Koski.

Koski: Kunnan elinvoiman säilyttäminen ennustetusta tulopohjan heikkenemisestä huolimatta. On selvää, että valtionosuuksia tullaan vielä karsimaan. Kuntataloutta rasittavat lisäksi maailman tilanteesta johtuva epävarmuus. Paljon pohdintaa on herättänyt hyvinvointialueelle siirtyvän henkilön asema ja tulevaisuus uuden työnantajan palveluksessa. Samoin se, miten joustavaksi yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen kanssa muodostuu. Pyhäranta on ollut osa U-sotea ja palvelut ovat olleet toimivia. Näin pitäisi jatkua.

Rantala: Kesäkauden pidentäminen.

Peltola: Kustavin talousarvion toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen ja strategian toteuttamisohjelman toimenpiteiden täyttäminen tämän vuoden osalta sekä talouden säilyttäminen tasapainoisena ja investointien jatkamisen mahdollistavana.

Missä kuntasi onnistui ja epäonnistui viime vuonna?

Vainio:  Ainakin pääosin onnistumisia olivat koronapandemian turvatoimet ja ukrainalaisten pakolaisten kotouttaminen. Monitoimijatalo Wintterin rakennushanke käynnistyi ja on hyvin aikataulussaan. Maksuttomia harrastuksia mahdollistava harrastamisen malli saatiin hyvin toimimaan ja se on vakiinnuttanut asemansa kaikissa perusopetusta tarjoavissa kouluissamme. Sote-uudistuksen valmistelu teetti valtavasti hallinnollista työtä, josta ei olisi suoriuduttu ilman osaavaa henkilöstöä ja hyvää yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden välillä. Uudellakaupungilla on hyvät mahdollisuudet toimia seudullisena sote-palvelukeskuksena tulevaisuudessakin, koska meillä on osaava henkilöstö ja hyvät toimitilat. Voimme olla tyytyväisiä siihen, että A-sairaalan ja vihreän talon tilat ovat nyt toimintakunnossa. Noin 30 vuotta harkinnassa ollut Alisenkadun remontti voitiin vihdoinkin aloittaa ja se toivottavasti vahvistaa keskustan elinvoimaa. Ukikyyti-kokeilu osoitti, että jollekin senkaltaiselle paikallisliikennepalvelulle on laajasti tarvetta, mutta emme vielä löytäneet siihen ratkaisua. Sataman pitkäaikainen haave laajenemisesta toteutui, kun se osti kaupungin kanssa tonttimaata Kalasataman tien varrelta ja lisäksi laadittiin kaavamuutos Merenkulkulaitoksen tonttialueelle. Satamalle ja Kalasatamalle saatiin laajennusaluetta noin hehtaarin verran. Professori Mauno Vannaksen säätiön avustuksella saimme Kaupunginlahden reuna-alueiden kunnostuksen valmiiksi. Saimme otettua uutta virkistysaluetta käyttöön lintutornin ja esteettömän luontopulun rakentumisella Kasarminlahden alueelta. Uudenkaupungin liittyminen Lounais-Suomen jätehuoltoyhtiöön sujui onnistuneesti. Jätehuoltopalvelut monipuolistuivat ja palveluita kehitettiin edelleen yhteistyössä kaupungin kanssa. Uusi jätteen vastaanottokeskus avattiin Munaistenmetsän alueelle Remeon jätekeskuksen yhteyteen. Aurinkovoimalahanke eteni suotuisasti ja rakentaminen käynnistynee nyt alkuvuodesta, jolloin tuotanto voi alkaa ensi vuoden loppupuolella. Pitkäaikaistyöttömien määrää saatiin laskettua 35 prosenttia viime vuoden aikana. Kohdistimme työllisyyden kuntakokeilun puitteissa tähän lisävoimavaroja ja pystyimme käymään tarkemmin läpi työnhakijoiden yksilöllisiä tarpeita ja mahdollisuuksia.

Koskinen: Kunnan talous alkaa lopultakin olla vakiinnutettu hyvälle pohjalle. Epäonnistuminen voidaan jättää muiden arvioitavaksi.

Koski: Kunta on selkeyttänyt ja korjannut hallintoa ja päätöksentekoprosessia sekä panostanut varhaiskasvatukseen. Rantayleiskaavan päivittäminen on käynnistetty ja sisäilmaongelmaisille tiloille on löydetty ratkaisut. Yrityksistä huolimatta asukasmäärää ei ole pystytty nostamaan.

Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala.

Rantala: Mediassa olleiden tietojen mukaan asukaslukumme kasvoi viime vuonna lähes 20 hengellä. Kunnan tuloveron toteutuminen näyttäisi jäävän alle budjetoidun.

Peltola: Kunnan päätöksenteko oli sujuvaa ja johdonmukaista sekä se toteutti onnistuneesti kunnan pitkänajan tavoitteita. Viime vuoden talousarvion investointien toteutuma oli alle 50 prosenttia ajanpuutteen takia ja sitä voidaan pitää jo pienenä epäonnistumisena.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän