”Lasten pitää oppia suomea” – Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta yllättyi Ugin päiväkotien kansainvälisyydestä

0
Vastaava opettaja Jaana Korpijärvi toivotti kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan Hakametsän päiväkotiin. Taustalla opetustoimenjohtaja Arja Kitola.

– Ollaanko täällä uimassa, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) hämmästeli vieraillessaan Hakametsän päiväkodissa maanantaina.

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen virkamiehet esittelivät Elorannalle Hakametsän päiväkodin, joka on Uudenkaupungin kansainvälisin. Jos lasten polskiminen uima-altaassa yllätti kansanedustajan, niin vähintään yhtä paljon Eloranta hämmästeli päiväkodin tunnelmaa.

– Täällä on niin rauhallista ja leppoisaa, hän totesi.

Elorannalle kerrottiin, että Hakametsän päiväkodissa on yksi lapsiryhmä, jossa 12 lapsesta vain yksi on suomenkielinen. Kaikista 75 lapsesta 41 lasta on maahanmuuttajataustaisia, eli yli puolet lapsista on vieraskielisiä.

Eeva-Johanna Eloranta totesi, miten tutkimusten mukaan vieraskielisten osuus ei saisi nousta yli 50 prosentin.

– Turussa on Varissuon koulu, jossa 85 prosenttia lapsista on vieraskielisiä. Se on johtanut tilanteeseen, että kaikki lapset eivät enää opi suomea. Ensin he puhuivat varis-suomea, nyt välitunneilla puhutaan Youtube-englantia, hän kertoi yhtenä esimerkkinä. Eloranta varoitti tästä ja kyseli, voisiko vieraskielisiä perheitä hajasijoittaa eri puolille kaupunkia.

Päiväkodin henkilöstö kertoi, että perheet haluavat asua Hakametsässä, jossa on kaupungin edullisimmat vuokra-asunnot ja muitakin vieraskielisiä perheitä.

Opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoi, että vieraskielisiä lapsia on Uudessakaupungissa silti useassa päiväkodissa.

– Meillä on S2-hankkeita, jotka tukevat lapsia suomen kielen oppimisessa. Näiden hankkeiden kautta olemme saaneet päiväkoteihin myös lisäresursseja.

Tätä Eloranta piti hyvänä. Hän korosti, että juuri suomen kielen oppiminen on tärkeää, jotta lapset pärjäävät koulussa. Hän kyseli myös, miten päiväkoti pitää yhteyttä vieraskielisten lasten vanhempiin. Päiväkodin johtaja Anne Leppänen kertoi, että varhaiskasvatuksen keskusteluissa käytetään apuna tulkkia.

– Myös vanhemmat itse ovat hyvin aktiivisia. Esimerkiksi kaksi eritrealaista äitiä oli tehnyt heidän kulttuurinsa ruokaa ja toivat sitä päiväkotiin maisteltavaksi lapsille, vastaava opettaja Jaana Korpijärvi kertoi.

Myös koulun puolella lapset ovat alkuvaiheessa S2-opetuksessa suomen kielen oppimiseksi. Vieraskieliset lapset ovat Kitolan mukaan sopeutuneet kouluyhteisöön hyvin. Kieliasia ei ole ollut kouluissa se suurin haaste.

– Suurempi ongelma on, että meillä on nuoria, jotka eivät halua integroitua ryhmään, eivätkä tule lainkaan kouluun. Korona-aikana sosiaalisten tilanteiden pelko on kasvanut, Kitola kertoi.

Uudessakaupungissa on perustettu kouluille pienryhmiä ja kouluihin on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia.

Eloranta totesi, että myös sivistysvaliokunnassa on pohdittu, miten lasten ja nuorten yksinäisyyttä voitaisiin torjua.

– Koulukiusaamista tutkinut Niina Junttila on todennut, että ulossulkeminen tuntuu lapsista hyvin julmalta. Lapset ovat kuvailleet, että olisi parempi, että joku vaikka löisi. Niin pahalta tuntuu, kun kokee olevansa muille kuin ilmaa.

Hän korostikin, että kiusaamisen vastaisessa työssä olisi otettava huomioon myös ryhmän ulkopuolelle jättäminen.

Hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso kertoi, että Uusikaupunki on mukana Harrastamisen Suomen mallissa, jonka tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle ainakin yksi harrastus.

– Jos lapsella ei ole yhtään harrastusta, ei ole sitten kavereitakaan. Tästä syystä pyrimme saamaan näihin harrastamisen kerhoihin erityisesti niitä lapsia, joilla ei ole tähän mennessä ollut yhtään harrastusta.

Hänen mukaansa tässä on myös hyvin onnistuttu. Uudessakaupungissa on järjestetty sellaista harrastustoimintaa, jota lapset ja nuoret ovat toivoneet. Hankkeen koordinaattori Minna Hyytiä kertoi, että yksi suosituimmista harrastuksista on ratsastus.

– Kun ratsastustallia tai uimahallia ei voi viedä kouluun, olemme järjestäneet taksikyydityksiä uimahallille ja ratsastamaan, Vuorenlaakso kertoo.

Päätöksentekoon arjen näkökulmaa

Opetustoimenjohtaja Arja Kitola pitää tärkeänä, että kansanedustajat kiertävät kunnissa.

– Kun päättäjä kiertää kenttää, hän saa arvokasta tietoa ja kokemusta arjen työstä ja tilanteista. Asiat eivät näyttäydy vain Helsingin kabineteista käsin.

Kitolan mukaan vierailusta hyötyy myös kaupunki. Kun kansanedustajasta tulee tuttu, yhteydenottokynnys madaltuu ja vuorovaikutus vahvistuu.

 

Edes yksi harrastus

Uudenkaupungin kouluissa on yhteensä 1 374 oppilasta.

Kouluissa on 43 harrastuskerhoa, joihin on ilmoittautunut 439 oppilasta.

Ilmoittautuneista 168 oli ollut ilman harrastusta.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän