Papin tytär ja pormestarin vaimo kirjoitti aviorikoksesta

0
Ainoa tiedetty kuva Wendla Randelinista.

Wendla Randelinin nimi ei ole todennäköisesti tuttu kovinkaan monelle suomalaiselle, ei edes täällä hänen kotikaupungissaan. Hän oli kuitenkin yksi suomalaisen romaanikirjallisuuden uranuurtajista, joka sai aikanaan hyvät arvostelut ”ensimmäisestä suomalaisesta aviorikosromaanista” ajankohdan merkkihenkilöiltä.

Wendlan elämää ja kirjailijantaivalta ovat viime vuosina tutkineet turkulaiset Heli Peltoniemi ja Kati Launis . Launis on Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti ja Peltoniemi Turun Sanomien kulttuuritoimittaja.

– Tutustuin Wendlaan jo opiskeluaikoina, sillä hänen teoksensa kuului opiskeluvaatimuksiin. Katin tapasin parisen vuotta sitten tehdessäni juttua ”unohdetuista” naiskirjailijoista, Peltoniemi kertoi tiistaina Vakka-opiston luennolla.

Naiset huomasivat molemmat olevansa erittäin kiinnostuneita Randelinista. Tietoa hänestä löytyi kuitenkin todella vähän. He tarttuivat toimeen, saivat apurahan Randelinin tutkimiseen ja niin alkoi salapoliisityö.

– Wendlalta ei ole päiväkirjaa tai kirjeenvaihtoa tallella, ne ovat yleensä tutkimuksen peruslähtökohtia. Kirkonkirjoista löytyy perustiedot ja eri paikoista etsimällä olemme saaneet koottua materiaalia.

Wendla syntyi Huittisissa vuoden 1823 joulukuussa perheen viidentenä lapsena, hänen vanhempansa Eric ja Carolina Cumenius olivat molemmat hyvin toimeentulevista suvuista. Eric toimi Huittisissa pataljoonapappina ja Carolina hoiti lapsia.

– Suomessa oli tuohon aikaan melko rauhallista, mutta Suomen sodan kauhut olivat vielä vanhempien mielessä. Wendla oppi lukemaan kotona ja todennäköisesti perheen kirjastoon kuului muitakin kuin uskonnollisia kirjoja.

Vuonna 1835 Eric valittiin Uudenkaupungin kirkkoherraksi ja perhe muutti uuteen kotikaupunkiin, Laiskan kortteliin. Elämä voimakasta kasvua eläneessä kaupungissa kuitenkin muuttui, kun Wendlan äiti kuoli lapsivuoteeseen vuonna 1836.

Kirkonkirjojen mukaan Wendla palasi takaisin Huittisiin sukulaisten huomaan Huhkolan kartanoon, jossa vietti ”epätyypillisen” nuoruuden .

– Se tiedetään, että yhden vuoden hän kävi Turussa koulua. Tuolta ajalta ovat todennäköisesti kontaktit, jotka aikanaan saivat hänet kirjoittamaan ja julkaisemaan romaanin ja muita tekstejä.

Uuteenkaupunkiin Wendla muutti uudelleen, kun hän vuonna 1845 avioitui pormestari Pehr Randelinin kanssa. Heidän ikäeronsa oli 18 vuotta, joka tuon ajan säätyläispiireissä oli aivan normaali.

– Miten he tapasivat? Todennäköisesti Wendla kävi Huittisissa asuessaankin Uudessakaupungissa ja tutustui kaupungin säätyläisiin. Voi olla, että vanhemmat olivat edesauttamassa liittoa, sillä se oli molemmille suvuille eduksi.

Randelinien kotitalo Alisellakadulla säästyi Uudenkaupungin ensimmäisessä palossa 1846, mutta paloi vuoden 1855 palossa. Romaanin Den Falna Wendla kirjoitti tässä välissä odottaessaan toista lastaan.

– Kyseessä on romanttinen melodraama, jossa kirjan naispäähenkilö tekee aviorikoksen, hän ihastuu miehensä ystävään. Hieman outoa on, että tämän ystävän piirteet Wendla on lainannut aviomieheltään, ehkä hän näin halusi hieman ”suojella” itseään.

Romaani päättyy sovitukseen ja aviopari palaa yhteen. Peltoniemi muistuttaa, että romaani on aikansa tuote ja sellaisena se tulee lukea. Romaani kirjallisuuden muotona oli vasta kehittymässä.

– Den Falnakin sisältää pitkiä kannanottoja sen hetken ajankohtaisiin tapahtumiin, muun muassa siihen pitääkö hautausmaan sijaita kirkon vieressä. Asia oli Uudessakaupungissa tapetilla juuri romaanin kirjoittamisen aikoihin.

Wendla kirjoitti ruotsiksi eikä ole tietoa, miten hyvin hän osasi suomea. Den Falnan on suomeksi kääntänyt Kati Launis nimellä Elisabet.

Romaani sai kehuvat arvostelut aikanaan muun muassa Zacharias Topeliukselta ja J. V. Snellmanilta . Mistään arkistoista ei ole kuitenkaan löytynyt sanakaan siitä, että kirjasta olisi kirjailijan kotipaikkakunnalla keskusteltu.

– Hän kirjoitti nimellä Wendela, mutta se oli hänen lempinimensä eikä siis mikään salaisuus. Olisi kuvitellut, että papin tyttären ja pormestarin vaimon kirja aviorikoksesta aiheutti paikkakunnalla siihen aikaan monenlaista keskustelua ja kauhistelua.

Myöhemmin Wendla kirjoitti novellin Maria ja kertomuksia Eos -nimiseen lastenlehteen.

– Hän käytti tällöin salanimeä W ja uskoisin, että kirjoituksia on julkaistu enemmänkin, mutta niiden löytäminen on todella vaikeaa.

Wendlan mies Pehr kuoli 1858. Wendla jäi viiden lapsen kanssa yksinhuoltajaksi, mutta ei kuitenkaan jäänyt puille paljaille, vaan hän sai eläkkeen ja myöhemmin peri Huhkolan kartanon, jonne muutti 1864.

– Myöhemmistä vaiheista tiedämme sen, että hän matkusteli paljon, asui todennäköisesti jonkin aikaa Helsingissä, jossa hänen tyttärensä opiskelivat ja kävi muun muassa Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.

Wendla kuoli 82-vuotiaana vuonna 1906 Hermansaaren kartanossa Lokalahdella ja hänet haudattiin Lokalahden hautausmaalle, mutta hautapaikka on myöhemmin otettu uuteen käyttöön.

– Den Falna oli edistyksellinen romaani, joka sai vaikutteita ulkomaisista romaaneista. Samaan aikaa julkaistiin muun muassa Runebergin Vänrikki Ståhlin tarinat . Siitä tuli suosittu vasta pari vuosikymmentä myöhemmin, Den Falna oli todennäköisesti julkaisuvuotensa suosituin romaani.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän