Soijatehtaalle uusi siilo ja ohituslinja – Nordic Soya hakee kasvua uusilla raaka-aineilla

0
Nordic Soyalle rakennetaan uutta siiloa ja tuotannon ohituslinjaa, jotta jatkossa tehdas pystyy ajamaan kahta uuttamoa erillisinä yksiköinä

Paikallisella soijanjalostustehtaalla Nordic Soyalla tehdään rakennustöitä. Tontille on piakkoin valmistumassa uusi siilo ja heksaaniuuttamon ohituslinja. Näiden avulla sujuvoitetaan tehtaan tuotantoa ja jatkossa tehdas pystyy ajamaan kahta uuttamoa erillisinä yksiköinä. Uuden siilon ja ohituslinjan pitäisi valmistua tehtaan tontille Betorantien varteen huhtikuun aikana.

– Muutos on elintärkeä tehtaan tulevaisuuden kasvun kannalta. Aiemmin olemme joutuneet ajamaan tehdasta yhtenä yksikkönä. Nyt voimme tuottaa soijaproteiinitiivistettä ja rypsirouhetta samaan aikaan, koska voimme ohittaa tiivisteen tuotantoprosessissa yhden vaiheen, Nordic Soyan toimitusjohtaja Veli-Matti Reunasalo kertoo.

Nordic Soyan päätuotteita ovat kotieläimille rehuksi jalostettavat rouheet, öljyt ja valkuaista sisältävät proteiinitiivisteet. Tehtaan soijavalmisteet menevät pääasiassa norjalaisille kalankasvattamoille. Kotimaisesta rypsistä jalostettavat tuotteet menevät kotimaisille karjatiloille.

– Uuden raaka-ainesiilon lisääminen ja ohituslinjan rakentaminen tuovat meille ajallista säästöä, koska voimme jatkossa ajaa sekä heksaani- että etanoliuuttamoita omina yksiköinään. Tämä on myös edellytyksenä tuotevalikoiman mahdolliselle laajentamiselle tulevaisuudessa. Nyt tekeillä olevat muutokset eivät ihan tuplaa tehtaan kapasiteettia, mutta tuotannon joustavuus paranee ja voimme valmistaa pidemmissä jaksoissa useampaa tuotetta samanaikaisesti, lisää Nordic Soyan elokuussa aloittanut tuotantojohtaja Sauli Heijari.

Nordic Soya etsii jatkuvasti eurooppalaisen soijan rinnalle uusia proteiinin lähteitä. Tällä hetkellä tehtaan toiminnasta kaksi kolmasosaa on soijan jalostamista, mutta vähitellen osuuttaan on kasvattanut myös rypsin jalostus.

– Kotimaan rypsirouhemarkkina on soijarouheeseen verrattuna kolminkertainen, joten meidän kapasiteettimme ei tule koskaan riittämään siihen, että vastaisimme kaikkeen kotimaiseen rypsirouhekysyntään. Teemme kuitenkin rypsirouhetta ja rypsiöljyä uuttamalla, emme puristamalla niin kuin toinen kotimainen yritys. Meidän valmistustavalla rouheeseen jää vähemmän rasvaa, Reunasalo kuvailee.

Reunasalon mukaan rypsin käyttö on tehtaalle taloudellisesti järkevää, koska kotimaisen raaka-aineen kuljetusmatkat tehtaalle ja sieltä takaisin maatiloille ovat ulkomaisen soijan kuljetusmatkoja lyhyempiä. Esimerkiksi vuosi 2021 oli tehtaan toimintahistorian suurin liikevaihdolla ja volyymillä mitattuna. Viime vuoden tilinpäätös ei ole vielä valmistunut.

– Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia, joten vuosi meni Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta suunnitellusti. Viime vuonna yrityksen käyttökate oli ensimmäistä kertaa positiivinen ja se olisi kyettävä toistamaan myös jatkossa, Reunasalo toteaa.

Yritys työllistää tällä hetkellä 41 työntekijää ja tehdas toimii ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa.

Nordic Soya on hakenut Aluehallintovirastosta rypsiin liittyvää ympäristöluvan muutosta. Rypsin käsittelyssä käytetään samaa uuttamisprosessia, samoja tiloja ja samoja laitteita kuin soijankin kohdalla, mutta laki vaatii uuden ympäristöluvan. Tähän asti tehdas on jalostanut rypsin siementä koetoimintaluvalla.

– Haemme luvan muutosta, joka mahdollistaisi raaka-ainevalikoiman laajentamisen. Tavoitteena on jalostaa merkittäviä määriä Suomessa tuotettua rypsin ja rapsin siementä rouheeksi ja -öljyksi, Reunasalo kertoo.

Vaikka tehtaan pääraaka-aine on tällä hetkellä soija ja rypsin kapasiteettia kasvatetaan, niin raaka-ainepohjaa ja tuotevalikoimaa on tarkoitus lisätä uusilla raaka-aineilla.

– Parannamme Suomen valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta olemalla ainoa laitos Suomessa, joka pystyy valmistamaan rehuksi nautojen valkuaistäydennykseen yleisesti käytettävää rypsirouhetta, Reunasalo korostaa.

Nordic Soya toivoo, että uusi ympäristölupa kattaisi Suomessa ja Euroopassa pelloilla viljeltävät öljykasvit, kuten soijapavun, rypsin, rapsin, camelinan eli ruistankion, auringonkukan, öljypellavan ja valkuaiskasvit, kuten härkäpavun ja herneen.

– Toivomme, että tuotantoa voidaan jatkossa tehdä joustavasti eri prosessivaiheita ja raaka-aineita hyödyntäen siten, että uuttamisen lisäksi uutena vaiheena mukaan tulee mekaaninen puristus, Reunasalo lisää.

Jatkossa Nordic Soya voisi tuottaa rouheita, kasviöljyjä ja konsentraatteja sekä kotimaisista että tuoduista raaka-aineista.

– Lisäksi laitoksella voidaan tehdä salmonellasaastuneiden raaka-aineiden hygienisointia, Reunasalo kuvailee.

Uudessa ympäristölupahakemuksessa todetaan, etteivät ympäristövaikutukset kasva verrattuna aiempaan toimintaan. Nordic Soya ei esitä uusia päästötyyppejä tai päästöjen kasvua.

– Uusi prosessivaihe on mekaaninen puristus, joka mahdollistaa liuottimien käytön vähentämisen tuotantotonnia kohden sekä liuotinvapaan luomutuotteen valmistamisen, kiteyttää Reunasalo.

Uuden kehittäminen ei aina johda tuotantoon asti

Nordic Soya sai vuonna 2020 Business Finlandilta 100 000 euron tuen uuden valkuaisainetuotannon kehittämistä varten. Uusi tuote valmistui aikataulussa ja sen käytöstä rehuna on hyviä tuloksia.

– Tämän tuotteen olisi kuitenkin pitänyt pystyä korvaamaan jokin olemassa oleva rehuraaka-aine ja vaihtoehtoja oli jo runsaasti olemassa. Ne olivat lopulta houkuttelevampia ja edullisempia, joten uusi ulkomailta tuotu raaka-aine olisi tullut kalliimmaksi, Nordic Soyan toimitusjohtaja Veli-Matti Reunasalo muotoilee.

Keväällä 2021 Teknologian tutkimuskeskus VTT, lämmöneristevalmistaja Finnfoam ja pinnoitevalmistaja Brightplus tiedottivat, että he ovat saaneet yhdessä Nordic Soyan kanssa valmiiksi nelivuotisen tutkimuksen, jonka mukaan ruoka- ja rehutuotannon sivuvirroista eli soijamelassista olisi mahdollista valmistaa kompostoituvaa biomuovia.

Biomuovista oli tarkoitus valmistaa rakennusten lämmöneristeitä ja tätä varten oli tarkoitus rakentaa Uuteenkaupunkiin pilottitehdas, jonka piti valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.

– Pilottilaitoshanke on tällä hetkellä jäässä. Me voimme jo tällä hetkellä polttaa tuotannostamme syntyvää soijamelassia viereisellä Advenin höyrylaitoksella ja käytämme höyryä hyödyksi tehtaan toiminnassa. Nordic Soyalla ei ole siis tarvetta jalostaa soijamelassista biomuovia, Reunasalo kuvailee.

Parhaimmillaan Advenilla poltetaan 70–80 tonnia soijamelassia vuorokaudessa. Esimerkiksi haastattelupäivänä kaksi kolmasosaa Nordic Soyan tarvitsemasta höyrystä tuli Advenilla poltetusta melassista ja vajaa kolmannes oli tuotettu kiinteillä polttoaineilla.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän