Sosiaalilautakunnan toiminta päättyi kaupungissa

0
Kuvassa vas. edestä entisen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Aira Karvonen, Sirpa Toivonen, Kati Torppa, Ari Saastamoinen ja puheenjohtaja Martti Luotonen. Oikealla edestä katsottuna on esittelijä, vt.sotejohtaja Pia Lahtinen, Timo Räsänen, Kristiina Riuttula, Merja Marsela, Jonne Uotila ja kh:n ed. Raimo Löfstedt. Istumassa lautakunnan sihteeri Maritta Myllynen.

Uudenkaupungin sosiaalilautakunnan toiminta loppui vuoden vaihteessa ja sen viimeinen kokous oli joulukuun puolivälissä. Jatkossa lautakunnan tehtäviä hoidetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan alaisuudessa.

Uudenkaupungin sosiaalilautakunnan viimeiseksi puheenjohtajaksi jäi Martti Luotonen (kesk.).
– Täällä on tehty todella hyvää kehittämistyötä ja kokeiltu uusia palvelumuotoja. Hyvinvointialueen toiminnan alkamisen jälkeen toiminta pysyy kaupungissa suhteellisen samanlaisena, Luotonen kertoo.

Luotonen uskoo, että Uudessakaupungissa hyväksi todettuja käytäntöjä saatetaan ottaa muuallakin Varhan alueella käyttöön.
– Esimerkiksi ikäihmisten kuntoutus- ja arviointiyksikkö Kuunarin toiminta on kiinnostanut myös muissa kunnissa Varhan alueella, Luotonen lisää.

Sosiaalilautakunta kokoontui syys- ja kevätkaudella noin kerran kuukaudessa. Syksyn viiden kokouksen asialistoilla oli esimerkiksi alan työtehtäviin liittyviä täyttölupia. Elokuun kokouksessa lautakunta päätti Kalannin vanhainkodin laitoshoidon lakkauttamisesta ja Suvelakodin tilapäishoidon käynnistämisestä.

Lautakunta on käsitellyt myös esimerkiksi ympärivuorokautisen lyhyt- ja pitkäaikaishoidon kriteereitä ja erilaisia palvelu- ja asiakasmaksuja sekä ostosopimuksia.
Tämän kauden sosiaalilautakunnan puheenjohtajuus oli Luotoselle ensimmäinen puheenjohtajan pesti. Edellisellä valtuustokaudella hän oli hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja.
– Viihdyin hyvin sosiaalilautakunnan puheenjohtajana. Lautakunnassa oli mukana hyvää ja fiksua väkeä, Luotonen kiittelee.

Sosiaalilautakunnan varapuheenjohtajana toimi Kati Torppa (sd.). Lautakunnan muut jäsenet olivat Ari Saastamoinen (valtuustoryhmä Saastamoinen-Hento), Aira Karvonen (sd.), Sirpa Toivonen (ps.), Jonne Uotila (sd.), Merja Marsela (kok.), Kristiina Riuttula (kok.) ja Timo Räsänen (kok.).
Nuorisovaltuuston edustajan oli Siiri Soininen, lautakunnan esittelijänä toimi vt. sosiaali- ja terveysjohtaja, ylilääkäri Pia Lahtinen ja sihteerinä Maritta Myllynen. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) oli mukana kokouksissa.

Sosiaalilautakunnan pitkäaikainen sihteeri sekä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen hallintosihteeri, nyt jo eläköitynyt Myllynen on koonnut kaupungin sosiaalilautakunnan historiatietoja arkistoista.

Sosiaalihuolto sai alkunsa Suomessa yksityisten harjoittamasta hyväntekeväisyydestä. Silloin parempiosaiset kansalaiset antoivat almuja kerjääjille.
– Kirkko ja seurakunnat huolehtivat aina 1800-luvun puoliväliin asti köyhien auttamisesta kirkkolain, palkollissäännön ja hospitaalijärjestyksen nojalla. Ensimmäinen yleinen vaivaishoitoasetus annettiin 1852 ja sen mukaan jokaiseen seurakuntaan oli asetettava vaivaishoitohallitus, Myllynen selvittää arkistoista.

Myllysen mukaan ensimmäinen arkistosta löytynyt dokumentti Uudenkaupungin sosiaalihuollosta on vuodelta 1842 oleva vaivaishoitojohtokunnan pöytäkirja. Ensimmäinen sosiaalialan laitos Uudessakaupungissa oli vuonna 1902 perustettu kunnalliskoti, joka toimi kunnallisena köyhäinhoitolaitoksena.
– Kunnalliseksi toiminnaksi vaivaishoito tuli maalaiskunnissa 1865 ja kaupungeissa 1873. Uusi vaivaishoitoasetus annettiin 1879 ja se oli voimassa vuoden 1922 loppuun. Asetuksen mukaan apua annettiin vain lapsille, heikkomielisille, raajarikoille ja pitkällistä tautia sairastaville tai vanhuuttaan heikoille, Myllynen listaa.

Vaivaishoidosta siirryttiin Myllysen mukaan köyhäinhoitoon muun muassa lakimuutoksista johtuen vuonna 1923 ja vaivaishoitohallituksen nimi muuttui köyhäinhoitolautakunnaksi. Nimi muuttui 1937 huoltolautakunnaksi ja vuoden 1951 alusta sosiaalilautakunnaksi.
– Kaupungin arkistosta löytyy huoltolautakunnan pöytäkirjat vuosilta 1942–1950 ja sosiaalilautakunnan pöytäkirjat tästä eteenpäin. Vuonna 1993 Kalannin kunta ja Uusikaupunki yhdistyivät ja siihen liittyen Uudenkaupungin seudun kansanterveystyön kuntainliitto purettiin, Myllynen selventää.

Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta aloitti 1998 ja toimi vuoden 2009 loppupuolelle. Vuoden 2010 alusta perustettiin viiden kunnan terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunta jaettiin Uudenkaupungin sosiaalilautakunnaksi ja kuntien yhteiseksi terveyslautakunnaksi.
– Kunnallinen toimielin köyhäinhoidon ja nykyisen sosiaalipalvelun ajalla on eri nimisenä Uudessakaupungissa toiminut ja hoitanut sosiaalihuollon asioita noin 180 vuotta ja kunnallisena sosiaalilautakuntanakin yli 70 vuotta. Viime vuosi oli historiallinen käännekohta, kun kunnalliset toimielimet sosiaalihuollon alalla päättyivät, Myllynen tiivisti.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän