Mikäli hallituksen esitys menee tänä keväänä läpi, niin parin vuoden päästä työnvälitys ja yrityspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien harteille. Uudistuksen tavoitteena on edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja samalla vastata myös työnantajien kysyntään.
– Kuntien vastuulle siirtyy aiemmin TE-toimistojen tekemä työnvälitystoiminta ja se tarkoittaa lisätöitä meille. Kunnilla on kuitenkin hyvät lähtökohdat tarjota työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluita, koska paras tietotaito työvoimatarpeesta ja työnhakijoiden tilanteesta löytyy läheltä, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoo.
Heinosen mukaan työllisyyspalveluiden muutoksen aikataulu on kireä.
– Kukaan ei ole oikein tiennyt, mihin päin liikkua ja mitä pitäisi tehdä. Eri toteuttamisvaihtoehtoja on toki pohdittu, mutta moni on tuntunut odottavan, mitä Turku asiasta miettii. Nyt Turun kaupunki on ottanut sille kuuluvaa roolia ja muutos saanee lisää vauhtia. Maaliskuun loppuun mennessä meillä pitäisi olla selvillä vaihtoehtoiset skenaariot siitä, kuinka tätä valmistelua ja siihen liittyvää muutosta lähdetään viemään eteenpäin, Heinonen toteaa.
Kunnat ovat osallistuneet jo aiemmin pitkäaikaistyöttömien asukkaidensa työttömyysetuuksien maksamiseen. Jatkossa se ei kuitenkaan enää riitä. Ministeriö hahmottelee tähän kuntia kannustavaa tuenmaksujärjestelmää.
– Toimenpiteet, joilla pitkäaikaistyöttömiä saadaan väliaikaisesti työllistettyä, eivät enää auta. Meidän on keksittävä keinoja, joilla asukkaat saadaan pitkäkestoisesti mukaan työelämään. Meillä on Uudessakaupungissa omana haasteenaan myös vieraskielisten asukkaiden työllistyminen, Heinonen kertoo.
Hallitus siis esittää, että vuoden 2025 alusta työllisyyspalvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville yhteistoiminta-alueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tällä halutaan turvata työllisyyspalveluiden järjestämiseen riittävästi resursseja myös jatkossa.
– Missä kunnissa tehdään jatkossa mitä työllistämistoimia ja kuka ne tekee? Kuinka kuntien maksuosuudet ja rahoitusvastuu muuttuvat, Heinonen pohtii.
Ministeriöstä korostetaan, että yhteistoiminta-alueiden on oltava maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa ja niiden on oltava työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita.
– Varsinais-Suomessahan ainoastaan Turku ja Salo voivat halutessaan tuottaa palvelut yksin. Kaikkien muiden on tehtävä jonkinlainen liittouma. Puhtaasti Vakka-Suomen yhteenliittymäkään ei riitä, koska työikäisten määrä ei riitä, Heinonen lisää.
Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä kuntien on oltava valmiita kertomaan Työ- ja elinkeinoministeriölle, minkälaisin aluein, järjestelmin ja sopimuksin työllisyyspalveluita viedään eteenpäin.
– Sitä ennen on ratkaistava paljon kysymyksiä Uudessakaupungissa ja lähikunnissa, Heinonen lisää.
Uudessakaupungissa on suunnitteilla myös hanke, jonka avulla etsitään keinoja maahanmuuttajien työllistämiseen ja tätä varten on tarkoitus hakea myös ulkopuolista rahoitusta.
– Etsimme uusia toimintatapoja kevään aikana ja keskitymme erityisesti vieraskielisten kysymyksiin, mutta selvää on, että tarvitsemme hankerahoituksen kautta saatavaa lisätyövoimaa työllistämiseen, Heinonen toteaa.
Fakta
Mistä on kyse?
Hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle.
Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa.
Muutoksen jälkeen työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.
Kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä vuoden 2029 loppuun mennessä.
TE-palveluiden työntekijät siirtyisivät muutoksen yhteydessä kunnille vanhoina työntekijöinä.
TE-palveluiden siirtoa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 6.10.2022.
Lait vahvistettaneen tänä keväänä.
Kunnille palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi 1.1.2025.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Uki mukana työllisyyden kuntakokeilussa – tulokset rohkaisevia
Työnhakijoille tarjotaan vuodesta 2025 alkaen palveluita yhden luukun periaatteella. Tätä on testattu jo työllisyyden kuntakokeilussa, jossa Uusikaupunkikin on ollut mukana. Kokeilun alkaessa kaupungin harteille siirtyi 600–700 työtöntä.
– Työttömiä tulee kuitenkin koko ajan lisää eli esimerkiksi siinä vaiheessa, kun henkilö tippuu pois ansiosidonnaiselta, hän siirtyy TE-toimistolta kunnan asiakkaaksi. Lisäksi uudet vieraskieliset työnhakijat tulevat meille, tässä isona ryhmänä esimerkiksi vuoden Suomessa olon jälkeen kotipaikkaoikeudet saaneet ukrainalaiset, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoo.
Uudessakaupungissa työttömien määrä kasvoi huomattavasti esimerkiksi viime kesänä, kun Valmet Automotiven lomautukset ja irtisanomiset astuivat voimaan.
– Pidän erityisen hyvänä sitä, että vuoden 2022 aikana pitkäaikaistyöttömien määrää saatiin alennettua 35 prosenttia, kun maakuntatasolla lasku oli samanaikaisesti 13 prosenttia, Heinonen lisää.
Tilanne kuitenkin elää, sillä Valmet Automotive ilmoitti jälleen muutosneuvotteluista tammikuussa.
Kuntakokeilun tavoitteena on edistää siihen valikoituneiden asiakkaiden työllistymistä, koulutukseen ohjautumista ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Ongelmaa ratkotaan palveluohjauksen ja palveluihin pääsyn tehostamisen avulla.
– Työllisyyden kuntakokeilussa on mukana työvoimapalvelun piirissä olevista työttömistä työnhakijoista ne, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, ovat alle 30-vuotiaita tai ovat taustaltaan maahanmuuttajia, kerrotaan Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.
Kuntakokeilun kestoa on jatkettu ja nyt se on vuoden 2024 loppuun asti.
