Ugin lähijunalle häijyt kannattavuusluvut – Traficomin mukaan henkilöjunaliikenne vaatisi 83–92 prosentin tuen

0
Pekka Möttö esitteli Suomen Lähijunat Oy:n suunnitelmia Uudessakaupungissa viime vuoden kesäkuussa.

Turku – Uusikaupunki -lähijunaliikenne vaatisi veronmaksajien tukea 83–92 prosenttisesti. Näin arvioi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom alueellisen junaliikenteen jatkoselvityksessään. Selvityksessä on laskettu lähijunien liikennöintikustannuksia ja matkustajapotentiaalia.

Traficomin mukaa lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta subventiota jokaisella tarkastellulla yhteysvälillä. Turku – Uusikaupunki -välin lähijunaliikenne vaatisi julkista tukea 83–92 prosenttisesti. Vieläkin heikommin kannattavaa liikennöinti olisi Turusta Loimaalle ja Toijalaan, jossa subventioaste olisi 91–96 prosenttia.

Kaikkein suurin potentiaali lähijunille Suomessa Traficomin selvityksen mukaan olisi Salo –Turku – Naantali -yhteysvälillä, jossa julkisen tuen osuus olisi 65–81 prosenttia.

Traficom on selvittänyt Turku - Uusikaupunki -lähijunaliikenteestä kolme vaihtoehtoa. Päävaihtoehdossa nousijamäärä vuodessa olisi 110 000, tunnin vuorovälein 148 000 ja ns. maankäytön kasvun herkkyystarkastelussa 157 000. Subventiotarve olisi suurin tunnin vuorovälin liikenteessä: 3 390 000–6 570 000 euroa. Päävaihtoehdon tuen tarve olisi 1 140 000–2 700 000 euroa ja maankäytön kasvun tarkastelussa 1 070 000 – 2 620 000 euroa.

Traficom toteaa selvityksessään, että junaliikenteen kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa, jos ratakäytävän suuntainen linja-autoliikenne Uudenkaupungin ja Turun välillä voidaan korvata junaliikenteellä. Tällöin on kuitenkin haasteena riittävän joukkoliikenteen palvelutason tarjoaminen asemien välisillä alueilla. Toinen mahdollisuus parantaa kustannustehokkuutta olisi integroida yhteysvälin liikennöinti osaksi laajempaa Turun seudun lähijunaliikenteen kokonaisuutta.

Selvityksessä todetaan myös, että Turku – Uusikaupunki -liikenne vaatisi uudet seisakkeet ja radan nopeustason noston. Näihin Traficomin mukaan tarvittaisiin 9,6 miljoonan euron rahoitus.

Laskelmat on tehty siltä pohjalta, että pysähdyspaikkoina olisivat Turku, Jyrkkälä, Nuorikkala, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Hietamäki, Vinkkilä, Eteläkulma, Salmi, Uusikaupunki ja Kalaranta. Näistä asemista ainoastaan Turun asemalla on nykyisin säännöllistä junaliikennettä.

Raideliikenteen konsultti Antero Alku arvioi Turun Sanomien haastattelussa, että Traficomin selvityksessä kannattavuusarvio on laskettu väärin. Suomen Lähijunissa luotetaan Varsinais-Suomen liiton pendelöintitilastoon, jonka mukaan Turun ja Uudenkaupungin väliä kulkee edestakaisin 4 500 töissäkävijää vuorokaudessa.

Kaupunki tavoittelee yhä lähijunaliikennettä

Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen on hämmentynyt Traficomin laskelmista.

– Laskelman periaatteet on selvityksessä kerrottu, mutta tarkemmat tiedot jäävät vähän hämärän peittoon, siksi niihin on suoraan hieman vaikea ottaa kantaa. Pidän kuitenkin hyvin omituisena, että selvityksessä päädytään noin alhaisiin potentiaalisiin matkustajamääriin, kun toisaalta Väylävirasto on omassa selvityksessään arvioinut että Turku – Uusikaupunki välillä voisi olla jopa 4900 edestakaista matkaa vuorokaudessa.

Heinonen huomauttaa, että myös olemassa olevat tiedot pendelöinnistä Turun ja Uudenkaupungin välisellä työssäkäyntialueella tukevat sitä, että lähijunan matkustajamäärät olisivat merkittävästi nyt tehtyä arviota suuremmat.

Elinkeinojohtaja sanoo, että kaupungin tavoitteena edelleen on lähijunaliikenteen käynnistäminen.

– Autotehtaan tämänhetkinen tilanteella ei ole vaikutusta. Lähijunaliikenteen kehittämisessä on kyse laajalti koko Varsinais-Suomen alueen toimintaympäristön kehittämisestä. Yksityisen operaattorin tulo mahdollistaisi lähijunaliikenteen aloittamisen kohtuullisessa ajassa, eli muutaman vuoden sisään.

– VR:llä ei valitettavasti kalustoa tähän ole pitkään aikaan, vaikka halukkuutta operoinnin aloittamiseksi olisikin.

Suomen Lähijunat jatkaa rahoituksen hankintaa

Raideliikenteen konsultti Antero Alku pitää Traficomin lähijuna-laskelmia virheellisinä.
– Olemme laskeneet matkustajamääriä Varsinais-Suomen liiton pendelöintitilastojen perusteella. Niiden perusteella arviomme on, että matkustajamäärä kasvaa muutamassa vuodessa puoleen miljoonaan matkaan vuodessa. Jo ensimmäisenä vuotena matkustajamäärä on 0,3 miljoonaa.
Traficomin raportissa on esitetty matkustajamääriksi 110 000 tai 148 000. Alempi luku on seitsemällle edestakaiselle junavuorolle ja jälkimmäinen 18:lle edestakaiselle junavuorolle.
– Traficomin matkamäärät ovat noin 80–70 prosenttia liian pienet, Alku sanoo.
Suomen Lähijunat Oy:ssa on laskettu lähijunan lipputuloja nykyisten bussiliikenteen taksojen perusteella. Tämä perustuu siihen, että junaliikenne on osa joukkoliikenteen lippujärjestelmää, jossa samalla lipulla voi matkustaa sekä junassa että busseissa.
– Traficomin raportin mukaan lipputulot ovat 200 000 euroa tai 270 000 euroa vuodessa. Ne tarkoittavat, että lipputulot olisivat keskimäärin 1,8 euroa per matka. Vertailun vuoksi Fölin kertalippu on nyt 3 euroa ja 30 päivän lippu 55 euroa, josta tulee työpäivän yhtä työmatkaa kohden 1,25 euroa. Nämä ovat voimassa Fölin alueella, eli Turussa ja naapurikunnissa, joten en pidä millään tavalla realistisena Traficomin laskemia lipputuloja.
Alku pitää todennäköisenä, että junaliikenteen subventiotaso tulee olemaan jopa vähemmän kuin bussiliikenteen subventiotaso.
– Kun Traficom viestittää subventioksi keskimäärin 87 prosenttia Ugin liikenteelle, arvioni on, että prosenttimäärä on enemmän kuin kolme kertaa niin suuri kuin laskettaessa realistisilla matkamäärillä ja lippujen hinnoilla.
Lisäksi Alku huomauttaa, että Traficomin raportissa ei oteta huomioon 10–15 vuoden kehitystä. Sopimuskauden alussa matkamäärät ja lipputulot ovat alhaiset ja subvention tarve suurimmillaan.
– Mutta sopimuskauden lopussa lipputulot todennäköisimmin ylittävät sopimuksen vuosihinnan, eli ei ole subventiota vaan ylijäämää. Kokonaissubventio pitää laskea koko sopimuskauden ajalta, ei yksittäiseltä vuodelta.
Alku vakuuttaa, että Suomen Lähijunat Oy aikoo jatkaa rahoituksen hankintaa lähijunaliikenteen käynnistämiseksi.
– Uusikaupunki ei kuitenkaan ole ainoa kohde, vaan Suomen Lähijunat Oy:llä on käynnissä keskusteluita myös muilla seuduilla. Varsinais-Suomessa haluamme laajentaa liikenteen myös mahdollisimman nopeasti sekä Saloon että Loimaalle.
– Aloitamme varmaankin liikenteen ensimmäiseksi siellä, missä sopimus liikenteestä ensimmäisenä syntyy. Tällä hetkellä oletan, että se syntyy ensimmäisenä Uudenkaupungin liikenteestä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän