Vakka-Suomen lounaisosiin on asettunut uusi susipari

0
Susihavainnoista tulee ilmoittaa paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle.

Lokalahden, Taivassalon ja Kustavin alueelta on kesästä lähtien kertynyt havaintoja kahdesta, yhdessä liikkuvasta sudesta.

– Kyseiseltä alueelta on kertynyt susihavaintoja enemmän kuin edellisvuoden aikana ja nimenomaan susiparista, kertoi vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson.

– Kertyneiden havaintojen ja kokemusperäisen tiedon valossa on syytä olettaa, että Lokalahden, Taivassalon, Kustavin -alueelle on syntynyt uusi susireviiri, missä asuu nyt susipari, selvitti Hermansson.

Varmuus asiasta saataneen kevään aikana, kun alueelta kerätään susien ulostenäytteitä DNA -analyysiä varten.

– Lounais-Suomessa sudet tyytyvät huomattavasti pienempiin reviireihin kuin muualla, johtuen hyvästä ravintotilanteesta. Tästä syystä on ollut mahdollista, että maantieteellisesti verraten pienelle alueelle on syntynyt uusi susireviiri, kertoi Hermansson.

– On myös mahdollista, että uuden susireviirin muodostamasta susiparista toinen, todennäköisesti naaras, on lähtöisin Vehmaan alueella asuvasta susilaumasta. Tämä osaltaan selittäisi sitä, miksi aivan toisen susireviirin naapuriin on voinut syntyä uusi reviiri, lisäsi Hermansson.

Riistapäällikkö Hermansson muistutti, että lounaisessa Suomessa on tällä hetkellä Suomen tihein susikanta ja tästä syytä susihavainnot alkavat olla arkipäivää kaikissa Vakka-Suomen kunnissa. Myös asutuksen liepeiltä.

– Kaikista susihavainnoista tulee tehdä ilmoitus paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle. Mikäli kokee suden käyttäytymisen uhkaavana tai tilanteen pelottavana, on syytä soittaa hätänumeroon ja sitä kautta poliisille.

Jos sudet alkavat oleilla asutuksen lähistöllä ja käyttäytyä täysin pelottomasti ihmisiä kohtaan, on niille mahdollista hakea ensin karkotuslupaa. Mikäli karkotustoimet eivät tehoa, on mahdollista hakea poikkeuslupa häiriköivän suden ampumiselle.

Viime talvena jouduttiin Mynämäellä lopulta ampumaan poikkeusluvalla kaksi sutta. Sudet olivat vierailleet pihoilla useita kymmeniä kertoja ja niistä oli tehty useita ilmoituksia myös hätäkeskukseen. Sudet yritettiin ensi karkottaa useampaan kertaan, mutta koska toiminta ei tehonnut, ammuttiin ensin yksi susi ja useita kuukausia ja useita uusia karkotuskertoja myöhemmin myös toinen.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Varsinais-Suomessa susia on paljon ja havaintoja tehdään runsaasti, nopea reagointi ja havainnosta ilmoittaminen petoyhdyshenkilölle sen varmistamiseksi on tärkeää, sanoo Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Lasse Heimo.

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina, kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys.

Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän