Suomalaiset pääsivät viime vuonna kokemaan historiallista urheilumenestystä, jollaista ei montaa kertaa, ainakaan oman elinikäni aikana, olla koettu. Tänään Suomen urheilugaalassa valitaan vuoden urheilija sekä muita viime vuonna menestyneitä urheilijoita ja taustavaikuttajia. Valinnat ovat jo vuosia herättäneet ennakkoon paljon keskustelua ja myös palkitsemisen jälkeen keskustelupalstat ovat kiehuneet eriävistä mielipiteistä. Vuoden urheilijan palkitsee Urheilutoimittajain Liiton jäsenet eikä tavalliset penkkiurheilijat.
Viime vuoden parhaimman urheilijan valinta on jo nyt herättänyt paljon spekulaatiota, mutta lähinnä sen takia, koska hyviä vaihtoehtoja on historiallisen paljon. Kuumimpina niminä löytyvät hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen, koripallotähti Lauri Markkanen, seiväshypyn Euroopan mestari Wilma Murto ja rallin maailmanmestari Kalle Rovanperä.
Ei liene väärä argumentti todeta, että jos jokin edellä olevista urheilijoista olisi yksin omien saavutuksiensa kanssa eikä muita merkittäviä menestyjiä olisi, voittaisi tämä urheilija palkinnon helposti. Nyt kuitenkin hyvien vaihtoehtojen vuoksi valinta tulee olemaan mielenkiintoinen ja uskon, että sekin herättää keskustelua, tuliko toimittajat valinneeksi oikean henkilön.
Yleinen mielipide on se, että äänestysoikeuden omaavat urheilutoimittajat arvostavat aina niin sanottuja perinteisiä menestyslajeja. Hiihdolla on pitkät perinteet Suomessa ja sen arvostus on korkealla niin katsojien kuin median kohdalla. Siksi Niskanen on etukäteisarvioissa vahvoilla voittaa kolmannen kerran vuoden urheilija -palkinto. Vaikka hiihdon menestysmaat rajoittuvat prosentuaalisesti pieneen lukumäärään, olympiakulta on aina olympiakulta ja sen Niskanen on voittanut kolmissa perättäisissä olympialaisissa.
Murto puolestaan pudotti syksyllä suomalaiset sohviltaan, kun hän voitti Münchenissä seiväshypyn EM-kultaa. Voitto tuli tavallaan yllätyksenä, mutta toisaalta potentiaalia on Murrolta aina nähty. Oli hämmentävää ja samalla riemullista katsoa illalla telkkarista, kun suomalaisella urheilijalla kaikki loksahtaa samaan aikaan kohdilleen. Murron mestaruus lienee suosikki vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
Rovanperän maailmanmestaruus puolestaan oli enemmän kuin odotettua. Toisen polven rallilupauksesta on kuhistu jo pitkään, ja viime vuonna Rovanperä hallitsi MM-sarjaa voittaen mestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuskina. Suomen ralliperinteet saivat näin jatkua ja Rovanperä, jos kuka, pystyy niitä vaalimaan. Monet tv-haastattelut viime vuonna, jossa Rovanperä siteerasi legendaarisia letkautuksia rallienglannilla, olivat täydellistä viihdettä. Ei Kallesta voi olla pitämättä.
Markkasen valinnan puolesta puhuu koripallon globaalisuus. Markkasen urotyöt EM-kisoissa olivat vain alkusoittoa, kun jyväskyläläinen puhkesi NBA:ssa tähtipelaajan statukseen. Eräs koripallovalmentaja huomautti Twitterissä, että kansainvälisen koripalloliiton arvion mukaan maailmassa on 450 miljoonaa koripalloilijaa ja Markkanen on 25 parhaimman joukossa. Ymmärrämmeköhän sitä faktaa? Koripalloilijoiden lukumäärä on vain arvio, mutta puhutaan silti yhdestä maailman pelatuimmasta pallopelistä.
Valitaan illalla kuka tahansa, niin viime vuoden menestyksen jälkeen valinta ei mielestäni voi kauheasti mennä väärin.
Eero Siivonen
toimittaja