Osuuspankin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien teettämästä Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta voi lukea sekä negatiivisia että varovaisen positiivisia signaaleja siitä, millaista vuotta maakunnan yrityksissä odotetaan.
Marraskuussa yrittäjille teetetyssä kyselyssä odotukset liikevaihdon ja yritystoiminnan kannattavuuden suhteen ovat huonommat kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Laskeneiden odotusten taustalla on energian ja polttoaineen hinnannousu, jotka kurittavat useita toimialoja. Yleinen hintatason nousu oli yrittäjien suurin yksittäinen huolenaihe.
– Yrittäjien odotukset ovat sumun peitossa ja hyvinkin varovaisia, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoo.
Vaikka yrittäjien vastaukset heijastelevat yleistä talouden epävarmuutta henkilöstöä koskevista vastauksista käy ilmi, että olemassa olevista työntekijöistä aiotaan pitää kiinni. Varovaisuus näkyy kuitenkin arvioissa uusista työpaikoista. Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo, ettei yritys palkkaa tänä vuonna uusia työntekijöitä. Tästä huolimatta niitäkin yrityksiä on, jotka etsivät työvoimaa myös tänä vuonna.
– Meidän laskujemme mukaan maakuntaan syntyy tänä vuonna yli 6 000 uutta työpaikkaa, Munter kertoo.
Munter muistuttaa, että Maakuntaennusteessa esitetyt yrittäjien arviot palkattavien henkilöiden määrästä ovat aiempina vuosina pitäneet todella hyvin paikkansa.
Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkaraisen mukaan kyselyn tulokset eivät olekaan ihan niin negatiivisia kuin ensi kuulemalta vaikuttaisi. Hakkarainen kertoo odottaneensa viisivuotisen puheenjohtajauransa aikana eniten juuri tämän Maakuntaennusteen tuloksia.
Erityisesti hän halusi tietää, miten todennäköisenä yrittäjät pitävät laman tai taantuman uhkaa. Maakuntaennusteesta kävi ilmi, että 72 prosenttia pitää taantuman todennäköisyyttä korkeana tai erittäin korkeana.
Hakkarainen näkee kuitenkin positiivisena signaalina, että osa yrityksistä on haastavista ajoista huolimatta aikeissa palkata uutta työvoimaa. Lisäksi olemassa olevasta työvoimasta aiotaan pitää kiinni.
– Minun tulkintani mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mitään lomautus- tai irtisanomisaaltoa ei ole tulossa.
Vakka-Suomessa yrittäjien odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen ovat suunnilleen samalla tasolla kuin maakunnassa keskimäärin. Munter kertoo, että liikevaihto-odotukset putoavat Vakka-Suomessa reilusti, mutta pysyttelevät silti nollan tuntumassa eivätkä painu pakkaselle.
Maakunnan sisällä yrittäjien odotukset tulevasta vaihtelevat paljon.
– Tässä nähdään, kuinka erilainen meidän maakuntamme on. Siellä on hyvinkin toiveikkaita seutuja ja seutuja, joissa on vähän vähemmän toiveikkuutta.
Investointiaikeissa vakkasuomalaisten yritysten usko tulevaan on suurempi kuin maakunnassa keskimäärin. Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut vakkasuomalainen yrittäjä suunnittelee kasvattavansa investointeja kuluvana vuonna. Koko maakunnassa investointeja on kasvattamassa vain joka kuudes. Toisaalta kyselyn tuloksissa näkyy myös huolestuttavampi kehityssuunta: Lähes joka kolmas Vakka-Suomen yrittäjä uskoo investointiensa vähenevän tänä vuonna.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta rahoituspuolella ei suurta huolta
Huolimatta epävarmoista ajoista, rahoituspuolella ei näy hälyttäviä signaaleja. Ulkopuolista rahoitusta tarvitsevien yritysten määrä on pysymässä ennallaan ja jopa vähän laskemassa vuoden takaiseen verrattuna. Tämä on suoraan yhteydessä yritysten laskeneisiin investointiaikeisiin. Vaikka osa yrityksistä hakee rahoitusta myös käyttötalousmenoihin, OP Turun seudun toimitusjohtaja Petteri Rinteen mukaan rahoitusta tarvitsevien yritysten määrän lasku kertoo, että yritykset ovat aika hyvässä kunnossa.
– Yritysten taseet ovat kunnossa ja ne ovat huolehtineet taloudestaan sillä tavalla, että tämäkin vaikea vuosi pääsääntöisesti kestetään, Rinne kertoo.
Uudenkaupungin sijoitus yrittäjyysilmapiirimittauksessa putosi
Maakuntaennusteessa listataan 10 eniten vastauksia kerännyttä kuntaa. Uusikaupunki putosi yrittäjyysilmapiiriä mittaavassa kyselyssä kuudennelta sijalta kahdeksanneksi. Uusikaupunkilaisten yrittäjien kokemus ilmapiiristä on jonkin verran laskenut, mutta eniten Uudenkaupungin putoamiseen on vaikuttanut muun muassa Paraisten ja Turun ilmapiirin paraneminen.
Myös yrittäjien ja kaupungin yhteistyön arvioitiin heikentyneen hieman Uudessakaupungissa. Viidennes kyselyyn vastanneista uusikaupunkilaisista yrittäjistä arvioi yhteistyön erinomaiseksi tai hyväksi. Tämä pudotti Uudenkaupungin seitsemänneltä sijalta kahdeksanneksi.
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter huomauttaa, että muun muassa Turussa ja Salossa yrittäjien kokemus kaupungin ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä on heikko, mikä tarkoittaa, että kaupungilla on vielä petrattavaa.
– Sama koskee Uuttakaupunkia, että kyllä sielläkin hommia saa paiskoa, Munter huomauttaa.
Hanna Hyttinen