Kun 23-vuotias maahanmuuttaja saapuu Suomeen, hänen sosialisaatioonsa ei vielä ole laitettu senttiäkään. Jos hän valmiiksi osaa englantia, saattaa Suomi hänen tapauksessaan ”säästää” jopa kolmannesmiljoonan: olemme saaneet työtä tekevän nettomaksajan ilman juuri mitään investointeja. Kun kantasuomalaisen sosialisaation hinta jaetaan maahanmuuttajan sosialisaatioon ja jaksotetaan esimerkiksi viidelle vuodelle, kotoutussuunnitelma saisi maksaa 64454 euroa/vuosi jokaista työperäistä maahanmuuttajaa kohden.
Entäpä sitten asia käänteisenä? Suomessa sairaanhoitaja on valmistuttuaan maksanut yhteiskunnalle yli 350000 euroa. Paremman palkkauksen siivittämänä hänestä tulee maastamuuttaja. Yhteiskunnan häneen tekemä investointi valuu hukkaan ja vastaavasti vastaanottava maa iloitsee saatuaan huippu koulutetun ”ilmaisen” ammattilaisen ja nettomaksajan. Järjetöntä.
Hoitajapula on ratkaistava palkkauksen keinoin ja toisaalta suomen kieltä osaavan maahanmuuttajahoitajan nopeutetulla pääsyllä ammattiaan vastaavaan työhön.
Miten toimi Uusikaupunki? Kaupunki sai viime vuonna verotuloja n.4 miljoonaa euroa yli budjetoidun ja lisäksi n.1.4 miljoonaa euroa koronatukea. Sosiaali- ja terveystoimen budjetti oli kireä ja edellisvuotta pienempi. Hoitajien alueen palkkatasoa alhaisempiin palkkoihin vaadittiin korotuksia, vaikutus kaupungin budjettiin olisi ollut hyvin lyhytkestoinen, mutta näin ei tapahtunut.
Hyvinvointialueen palkkaharmonisointi korjannee tilanteen joskus, mutta paljonko hoitajista on silloin uusikaupunkilaisia, jää nähtäväksi. Alimitoitettu sosiaali- ja terveystoimen budjetti oli myös omalta osaltaan aiheuttamassa hyvinvointialueen alijäämäiseksi jäänyttä budjettia tälle vuodelle.
0.99 % korotus kuntaveroon voi tuntua pieneltä, mutta se tarkoittaa 12 % korotusta kyseiseen veroon (0.99/8.11*100). Vuonna 2025 on edessä ”pakollinen”, vähintään 1 % veronkorotus Wintterin käyttömenojen kattamiseksi – kuntaverotus kiristyy 25 % nykyisestä. Alkaapi siinä muutkin kuin hoitajat miettimään muuttoa.
Ari Saastamoinen (kv)