Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Savolainen totesi avaussanoissaan, että yhdistys on jo vuosia järjestänyt yhteistyössä kirjaston ja Vakka-opiston kanssa marraskuussa Pohjoismaisen kirjallisuusviikon tapahtumia. Islanti-ilta aloittaa Pohjoismaiden esittelyn ruokailun ja muun ohjelman kera. Syksyksi on suunnitteilla Tanska-ilta ja joulukuussa järjestetään Nobel-juhla, johon saapuu esitelmöitsijäksi Uppsalan Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Anne Harbom Jäderlund.
Tilaisuuden alussa Icelandairin edustaja Elina Kouti kertoi Islannin matkoista. Hän totesi, että lennot Reykjavikiin ovat edullisia, mutta hotellien hintataso on korkea. Viime aikoina kysyntä on lisääntynyt paljon, joten varsinkin kesäaikaan matkustavien pitää tilata lennot ja majoitus jopa vuosi etukäteen.
Pookin ravintoloitsijat Simo ja Kaija Reijonsaari olivat loihtineet upean illallisen, ja pöytien kattaus noudatti Islannin lipun värejä: punaista, sinistä ja valkoista. Illallisen alkuun tarjottiin savustettua lammasta litteän islantilaisen leivän, flatbrödin, päällä, juomana raparperimehua. Varsinaisena alkuruokana oli turskakeittoa, jonka kanssa nautittiin useita islantilaisen kokkikondiittori Orri Arnórssonin leipomia todella maukkaita perinteisiä islantilaisia leipiä. Islannin karussa ja vulkaanisessa maaperässä ei viljaa kasvateta, joten vilja tuodaan ulkomailta. Lämpimänä ruokana oli tarjolla muun muassa lammaspaistia, karamellisoituja perunoita, uunijuureksia ja kaalipohjaista salaattia. Jälkiruokana nautittiin islantilaisen reseptin mukaan leivottuja hauskanmuotoisia munkkeja haudutetun yrttijuoman kera.
Toimittaja-kirjailija Pirkko Arstila kertoi elävästi kaksi islantilaista tarinaa. Toisessa tarinassa seikkaili kalastaja, joka vihdoin sai verkkoihinsa merenneidon. Toinen tarina pohjautui Nobel-palkitun islantilaisen kirjailija Halldor Laxnessin teokseen äreän miehen perinnöstä. Islannin kielestä ja ruokaperinteestä kertoivat Arnórsson ja hänen uusikaupunkilaislähtöinen puolisonsa Laura Vähätalo, joka on myös asunut pitkiä jaksoja Islannissa. Nyt nämä ravintola-alan ammattilaiset ovat asettuneet Turkuun.
Islannin kieli on säilyttänyt oman vanhan muotonsa, joten vaikka yhtäläisyyksiä ruotsin kieleen on, niin kieli tuntuu vieraalta. Osallistujat toistelivat Orrin lausumia numeroita hymy huulillaan, vaikka ääntäminen ei mennyt ensi yrittämällä ihan kohdalleen.
Läksiäiseksi illan ohjelmaan ja tarjoiluun hyvin tyytyväiset osallistujat saivat purkillisen skyriä. Tätä skyr-hapatteella valmistettua maitotuotetta valmistetaan yli 1100 vuotta vanhalla alkuperäisellä islantilaisreseptillä. Näitä tuotteita löytyy monen eri makuisina uusikaupunkilaisistakin ruokakaupoista.
Uudellakaupungilla on ollut aikaisemmin Islannista ystävyyskaupunkina Hvolsvöllur, joka on noin tuhannen asukkaan pikkukaupunki saaren etelärannikolla.
Uudenkaupungin Pohjola-Norden, joka on perustettu jo vuonna 1945, on ollut edustettuna Pohjola Nordenin liiton järjestämillä matkoilla Islannissa. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Eeva Leino kävi Hvolsvöllurissa 1980-luvulla ja virallisia ystävyyskuntavieraita tuli Uuteenkaupunkiin kesällä 1984. Silloin olivat edustettuina myös muut pohjoismaiset ystäväkaupungit: Varberg Ruotsista, Sandefjord Norjasta ja Haderslev Tanskasta. Ystäväkuntayhteistyö kaupunkien välillä oli säännöllistä aina 2000-luvun alkupuolelle asti kuntatasolla, mutta myös eri yhdistysten ja esim. koulujen toimesta. Esimerkiksi Uudenkaupungin lukion lehtorit Mirja Hannonen ja Katriina Kaitila-Karttunen järjestivät lukiolaisryhmälle kouluvierailun Islantiin lokakuussa 1996. Nykyisin Vakka-Suomesta vain Kustavilla on ystävyyskunta Islannissa: Holmavik.
1. Islanti-illan esiintyjät edessä Anja Savolainen (vasemmalla) ja Pirkko Arstila, takana Laura Vähätalo ja Orri Arnórsson värikkäissä islantilaisneuleissa.
2. Icelandairin edustaja Elina Kouti-Halinen oli tuonut Islantiesitteitä ja hän kertoi Islannin matkoista.
3. Islantilaiseen ruokaan kuuluu lammas eri tavoin valmistettuna. Islannissa ei kasva marjapensaita, siksi suositaan raparperijuomaa.
