Kaiken muun ohella hallintosäännössä on määräykset toimielinten koosta ja luottamushenkilöitten taloudellisista etuuksista. Meillä oli jo aiemmin kokouspalkkioitten tarkastelu kytketty kustannustason nousuun. Valtuutetun ja kh:n jäsenen palkkio per kokous on 105 ja lautakuntien jäsenten 80 euroa. Puheenjohtajilla ja varapuheenjohtajilla on lisäksi vuosipalkkiot.
Täysin yllättäen kaupunginjohtaja ehdotti viime lokakuussa kaikkia vuosipalkkioita tuplattaviksi ( valtuuston pj 2.100 > 4.200 ja kh:n pj 2.500 > 5.000 euroa ) vuoden 2023 alusta alkaen. Kaupunginhallitus ei ehdotusta sellaisenaan niellyt, vaan siirsi asian. Meillä ei ole kesken kauden palkkioihin koskettu. Lisäksi ainakin puheenjohtajat olisivat olleet jäävejä omia vuosipalkkioitaan korottamaan.
Viime vuonna U:gissa luottamushenkilöille maksettiin kokouspalkkioita yhteensä 240.789 euroa. Summa ei ole vallan suuri suhteutettuna muihin käyttömenoihin. Palkkion määrä on kunnan omassa harkinnassa eikä Suomesta löytyne kuntaa, jossa korvauksia ei maksettaisi. – Kunnan tehtäväkenttä muuttui radikaalisti soten myötä. Pitäisikö vähentyneen työmäärän heijastua ainakin kunnan yleishallinnossa (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) vastaavien toimielinten palkkioissa? Varmaan kokousten määräkin tulee laskemaan.
U:gissa selvästi eniten palkkioita (yht.13.488 euroa) nosti kaupunginhallituksen pj. Raimo Löfstedt. Valtuuston pj. Mauri Kontun palkkiot olivat tästä vain puolet ( 6.746 e.) ja hallituksen varapuheenjohtajien palkkiot kummallekin 8.705 euroa. Kh:n jäsenen palkkio oli 6.000 euron luokkaa ja rivivaltuutetun noin 1.000 euroa vuodessa. Työmäärään nähden em. palkkiot eivät ehkä päätä huimaa. Taloutemme tulee lähinnä Wintterin rakentamisesta johtuen tiukkenemaan jo ensi vuonna. Pitäisikö luottamushenkilöitten näyttää mallia virkamiehille eli luopua saavutetuista eduistaan ja alentaa omia palkkioitaan? Osallistua enemmän talkoohengessä yhteisten asioitten hoitamiseen.
U:gin henkilöstöstä siirtyi vuoden vaihteessa 550 työntekijää soten myötä Varha-alueelle. Liikevaihtokin pieneni yli 60 %. Teknistä sektoria sekä opetus-, koulutus- ja vapaa-aikapalveluja muutos ei juurikaan hetkauttanut. Ne jatkavat aivan kuten ennenkin. Sen sijaan joku voi ihmetellä, miten keskushallinnon johdossa (kaupungin-, ja talous- sekä henkilöstöjohtajat) kaikki jatkuu ennallaan. Palkkoja ja toimenkuvia ei muutettu, vaikka työmäärä ja- ympäristö on paljon entistä kapeampi. Vai oliko johdon työtehtävien osuus sosiaali- ja terveyssektorilla jo aiemminkin 0 % ?
Kaupunkimme asukasluku on jo 15.000. Siihen nähden valtuuston sekä muutaman lautakunnan jäsenmäärä ( nyt 11 kpl) on liian suuri. Lain mukaan valtuutettujen määräksi U:gissa riittäisi 27 nykyisen 43 sijasta. Olisiko 35 optimimäärä? Näistä olisi hyvä aloittaa keskustelu hyvissä ajoin, koska seuraavien v. 2025 kuntavaalien alla se ei enää onnistu.
Uusi hallintosääntö rohkeasti tehtynä voisi antaa eväitä myöskin hallintomme keventämiseen ja sopeuttamiseen. Organisaatio tulee järjestää matalan joustavaksi ja käyttää hyväksi kaikki keinot mm. työtehtävien ja virkojen yhdistämiseen.
Tarmo Kangas (kok.)
kaupunginvaltuutettu