Somen puskaradiossa on oltu sitäkin mieltä, että kaupungissa on ihan riittävästi asukkaita. Juuri tällaisenahan kaupunki on kiva. Täältä puuttuu ison kaupungin levottomuus. Meillä on täällä kaikki mitä hyvään elämään tarvitaan. Silti minusta on riskaabelia ajatella, että näin on ihan hyvä. Jos asukasluku pysyisikin tässä, ei meillä hätää olisi, mutta voi käydä niinkin hullusti kuin on käynyt monelle muulle kunnalle, kylälle tai kaupunginosalle. Vähitellen väki vain vähenee ja pöhinä katoaa.
Asuin 80-luvun puolivälistä alkaen Turussa Varissuolla, joka siihen aikaan oli kiva lähiö. Varissuolle rakennettiin uusia asuntoja ja 80-luvun loppupuolella lähiössä asui jo yli 12 000 ihmistä. Varissuo oli kuin pieni kaupunki. Meillä oli oma liikekeskus, monta ruokakauppaa, pari R-kioskia, pieniä vaateliikkeitä, urheilukauppa, suutari, hyvät ruokaravintolat, pari pubia, kirkko, seurakuntakeskus, kaksi alakoulua, yläkoulu, lukio, jäähalli, liikuntapuisto, pari pankkia, huoltoasema, iso kirjasto, terveyskeskus, sosiaalitoimisto, korttelipoliisi ja jopa Kela. Turun keskustaan oli harvoin asiaa.
Perheissä lapset kasvoivat ja muuttivat Ylioppilaskylään. Asukasluku romahti. Nyt Varissuolla on asukkaita enää noin 9 000. Jo silloin 90-luvun loppupuolella, kun muutin sieltä pois, Varissuon hyvät palvelut olivat karsiutuneet. En ole käynyt katsomassa, onko lähiö siitä elpynyt. Varissuon palveluiden heikkenemiseen ei vaikuttanut yksistään asukasluvun romahdus, vaan myös Itäharjulle rakennettu megamarket, joka veti asiakkaita Varissuolta. Syntyi kierre: varissuolaiset asioivat megamarketissa, oman lähiön kauppatarjonta heikkeni ja se taas vei alueen viihtyvyyttä. Vastaavia tarinoita on ympäri Suomea.
Varissuo ja Uusikaupunki ovat hyvin erilaisia asuinpaikkoja, eihän lähiötä ja keskisuurta kaupunkia voi verrata toisiinsa. Mutta ilmiöt voivat toistua paikasta riippumatta. Suosittu kahvila vetää asiakkaita, mutta jos kahvilassa on vain muutama asiakas, tunnelma on vaisu ja ne viimeisetkin asiakkaat siirtyvät helposti toiseen kahvilaan. Kierre voi olla huono tai hyvä.
Uusikaupunki on kivankokoinen kaupunki. Meidän pitää silti tavoitella asukasluvun kasvua. Se on ainoa tapa pitää kaupunki virkeänä. Kaupat, ravintolat ja palvelut tarvitsevat asiakkaita. Kaupunki tarvitsee elämää ja pöhinää.
Uudenkaupungin strategiaan kirjattiin juhlavuonna, että vuonna 2030 Uudessakaupungissa asuu 20 300 asukasta. Tuskinpa päättäjät uskoivat, että kaupunki kasvaisi niin reippaasti, strategiaan vain haluttiin iso kasvutavoite. Minusta luku oli hyvä. Realismia tarvitaan, kun tehdään päätöksiä, mutta tavoitteet voivat olla yleviä ja lennokkaita. On parempi tuijotella tähtiin kuin katsella synkkiä pilviä.
Tällä hetkellä väki pakkaantuu Turun seudulle, mutta ei niin aina ole ollut. Takavuosina Helsinki ja Tampere paistattelivat parrasvaloissa, Turku oli muuttotappiollinen. Sitten Aurajoen rannat remontoitiin, jokirantaan alkoi tulla ravintolalaivoja ja ihmisiä. Turku julistautui veistoskaupungiksi ja joulukaupungiksi. Sitten Turku valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Mitä enemmän Turusta kiiri hyviä uutisia, sitä kiinnostavampi kaupungista tuli. Muutos ei tapahtunut hetkessä, vaan pikkuhiljaa.
Odotan innolla vuotta 2025, kun Wintteri avataan. Eihän asukasluku heti sillä ovenavauksella pyrähdä kasvuun, mutta Wintteri antaa hyvät tilat kaikenlaiselle mukavalle toiminnalle, jotka taas synnyttävät hyviä uutisia. Ja ihmiset hakeutuvat sinne, missä uskovat viihtyvänsä.
Teija Uitto