Uudenkaupungin oppaiden tämän vuoden ruusu ojennettiin maanantaina Isonkarin matkailusaaren Sektoriloisto Oy:n yrittäjä Kari Laaksoselle. Hän on vaikuttanut Isonkarin matkailuun jo vuosikymmenten ajan.
Nyt annettu ruusu on kaupungin matkailuoppaiden 25. kansainvälisen opaspäivän huomionosoitus. Ruusu jaetaan vuosittain sellaiselle paikalliselle taholle tai henkilölle, jotka ovat työllään ja toiminnallaan tehneet Uuttakaupunkia myönteisellä tavalla tutuksi.
– Kaupungista on mahdollista päästä merelle, vaikka ei olisi omaa venettä. Laaksonen on kuljettanut tuhansia matkailijoita merelle ja erityisesti Isonkarin majakkasaarelle, Uudenkaupungin oppaiden puheenjohtaja Tuula-Riitta Karlin kuvailee.
– Olen hoitanut Isonkarin kuljetuksia jo 1990-luvulla perustetun Elävä Saaristo -yhdistyksen aikana. Jäin saareen yrittäjäksi vähän suuremmalla mittakaavalla, kun Selkämeren kansallispuisto perustettiin 2011. Olen tässä välissä kuitenkin ollut töissä myös luotsilaitoksella ja talvisin rakennustyömailla. Nyt bisnekset ovat kasvaneet ja muuttuneet sen verran, että tämä työllistää minua jo ympärivuotisesti, eräoppaaksikin kouluttautunut matkailuyrittäjä Laaksonen kertoo.
Aluksi Laaksonen teki kuljetuksia pienemmillä veneillä, mutta viimeisen kuuden vuoden ajan matkailijat ovat päässeet noin 20 kilometrin merimatkan Uudestakaupungista Isoonkariin M/S Kertun kyydissä. Matka vie kelistä riippuen noin 1,5 tuntia.
– Kertulla tehdään risteilyjä Uudestakaupungista ja Kustavista sekä Isoonkariin että Katanpäähän. Tulevana kesänä on luvassa myös lintu- ja hyljeristeilyjä sekä perjantai-iltojen opastetut maisemaristeilyt Uudenkaupungin lähisaaristoon, Karlin summaa.
Tulevana kesänä Laaksonen ja kolme muuta Isonkarin saariopasta tutustuttavat vierailijat saaren monipuoliseen luontoon, 190 vuotta täyttävään majakkaan ja kertovat myös Selkämeren kansallispuistosta. Laaksosen Sektoriloisto-yritys on myös Metsähallituksen sopimusyrittäjä.
– Isossakarissa on mahdollisuus majoitukseen ja ruokailuun, mutta saaressa on myös vierasvenesatama. Yksi saaren erikoisuuksista on lammaspaimenviikot, jolloin satojen hakijoiden joukosta valitut paimenet huolehtivat kesäksi saarelle siirretyistä kalantilaisen Vapolan tilan lampaista, Karlin kertoo.
Laaksosen mukaan hakemuksia tuli tällekin kesälle yli 400. Kesäpaimenten tärkein tehtävä on pitää lampaat kesynä.
– Yhteen saariviikkoon palkataan viisi paimenta ja heitä haetaan yhteensä 16 viikon ajalle, Laaksonen lisää.
Kesäpaimenten lisäksi Isonkarin majakkasaarella työskentelee kesäisin noin 12 henkilöä erilaisissa tehtävissä.
– Tälle kesälle on suurin pula kokeista. Työhakemuksia on kyllä tullut ympäri maailmaa, mutta hakijat eivät ole täyttäneet kielitaitovaatimuksia, Laaksonen toteaa.
Laaksonen on käynyt Isossakarissa viimeksi viime viikolla. Hän toteaa, että Uudenkaupungin edustan saaristo on talvella kaikkein hienoimmillaan.
– Talvella se rauha ja hiljaisuus on ihan erilaista kuin kesäisin. Talvikausi on ehdottomasti saaristomme käyttämätön voimavara. Jäissä kulkevat alukset vaativat kuitenkin paljon rahaa, joten harvalla on varoja sellaisiin investointeihin, Laaksonen lisää.
Hän huomasi viime viikon reissullaan, että ensimmäiset lokit ja petolinnut ovat jo saapuneet saaristoon.
– Matkailijoilta tulee jatkuvasti kyselyitä Isonkarin talvimajoitukseen. Olen huomannut, että erityisesti luontomatkailijoita kiinnostaisi ympärivuotinen saarimajoitus. Onhan esimerkiksi saaren keväinen lehtoalue upeaa katseltavaa, sitäkään on vaikea sivuuttaa. Toisaalta myös syksyisen myrskyn voima saaressa on vaikuttavaa katsottavaa, Laaksonen toteaa.
Suomen saaristo on täynnä uniikkeja kohteita ja kiinnostavia majakoita, mutta mikä on juuri Isonkarin vahvuus?
– Saaressa oleva tilan tuntu. Rakennukset ovat sataman ja majakan ympärillä, mutta muuten saarella on liki 200 hehtaaria hiljaista tilaa. Lännen avonaisilta kalliorannoilta näkyy aava meri ja seuraavana on Ruotsi, Laaksonen summaa.