– Kansalaisten reaaliansiot ovat pudonneet viimeksi näin paljon joskus 1950-luvulla. Valtiovalta on reagoinut tilanteeseen aika vähäisesti, etuuksien korotukset eivät ole ehtineet inflaation vauhtiin ja esimerkiksi sähkön hinnan nousuun tehdyt tuet hyödyttävät korkeiden omavastuuosuuksien vuoksi vain hyvätuloisia, Yrttiaho sanoi.
Tuet on valmistellut Työ- ja elinkeinoministeriön energiajaosto, joka Yrttiahon mukaan valvoo vain energiayhtiöiden etuja.
– Oikein olisi ollut ottaa käyttöön hintasäännöstely, nyt tuet valuvat energiayhtiöille, kun valtio antaa kansalaisille rahaa, jotta ne voivat maksaa ylisuuret sähkölaskunsa.
Tulevia vaaleja ajatellen muut puolueet ovat esitelleet ”härskejä” leikkauslistoja. Samanlainen on tekeillä Varhassa eli Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Sen budjetti on reilu 60 miljoonaa alijäämäinen.
– Sopeutusohjelma uhkaa ja sen seurauksena pienissä kunnissa palvelut heikkenevät, Yrttiaho maalaili.
Valtion budjetissa Yrttiahon mukaan sotilasmenojen kasvu on ollut yksi merkittävä tekijä velkaantumisessa. Sotilasmenot ovat lyhyessä ajassa kaksinkertaistuneet kolmesta miljardista kuuteen miljardiin.
– Suomessa on jo pitkään valmisteltu Nato-jäsenyyttä, muun muassa hävittäjähankintapäätöksellä ja jäsenyys tuo lisäkustannuksia Naton vaatimusten vuoksi. Liittoutumattomana oleminen olisi ollut halvempaa ja se olisi vähentänyt turvallisuusuhkia.
Venäjän hyökkäystä Yrttiaho ei tuominnut, vaan totesi, että USA ja Iso-Britannia sodan alussa pilasivat mahdollisuutensa säästää verenvuodatusta, kun eivät suostuneet hahmoteltuun Istanbulin sopimukseen.
– Suomikin on tehnyt vuoden sisään isoja virheitä. Uhossa on pistetty suhteet Venäjälle poikki ja olemme menettäneet monet sijaintiimme perustuvat kilpailuedut. Elintaso Suomessa tulee laskemaan.
Puolustusmenojen lisäksi Yrittiahon mielestä yritystuista voidaan karsia. Toisaalta hän kiitteli valtion toimia alueen telakoiden tukemisessa ja vaati myös tukea autotehtaalle ajoissa ennen kuin tilanne pahenee.
Lisäksi puhuttiin sote-alan työntekijäpulasta, joka vaarantaa palvelujen saatavuuden, ja matalapalkka-aloista, joilla ei täysipäiväisenäkään tule palkalla toimeen.
– Työnantajat siirtävät palkkakuluja valtion maksettavaksi, kun selvitäkseen pitää palkan tueksi hakea erilaisia etuuksia.
Jussi Arola