Jos näin iso osa nuorista on rapakunnossa, työelämän tulevaisuus ei hyvältä näytä. Uudenkaupungin uusi hyvinvointisuunnitelma lähteekin siitä, että tilanteeseen haetaan parannusta monin keinoin. Kaupunki on laatinut myös uuden ravitsemussuunnitelman, jonka painopisteenä on ravitsemus, liikkumisen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.
Ylipaino uhkaa suomalaisten kansanterveyttä. Suomessa lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Samassa ajassa nuorten lihavuuden määrä on 3-kertaistunut.
Samanaikaisesti suomalaisten tietämys terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnan merkityksestä on kasvanut. Moni myös yrittää parantaa elintapojaan. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan kolmasosa naisista ja yli viidesosa miehistä yritti laihduttaa tutkimuskyselyn aikana. 65 prosenttia työikäisistä naisista ja 43 prosenttia miehistä oli joskus laihduttanut. Valtaosalla kilot kertyvät kuitenkin takaisin, vahvistavat monet tutkimukset.
Ylipainokeskustelussa on riskejä. Ylipainoiset kokevat muutenkin helposti syyllisyyttä tilanteestaan. Kun oma keho hävettää, ei kehtaa lähteä kuntosalille, uimaan tai muuten liikkumaan. Painosta puhuminen on riski myös lasten ja nuorten psyykkiselle terveydelle. Duodecimin katsauksen mukaan lasten ja nuorten syömishäiriöt ovat lisääntyneet hälyttävästi koronapandemian aikana.
Julkisen ylipainopuheen sijaan ihmisiä pitäisi rohkaista lähtemään liikkeelle sellaisena kuin on.
Teija Uitto