Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tulevana keskiviikkona eli 22. maaliskuuta. Ennakkoon voi äänestää tiistaihin 28. maaliskuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta. Eduskuntavaalien tulos vahvistuu keskiviikkona 5. huhtikuuta.
Uudessakaupungissa virallinen ennakkoäänestyspaikka on co-working- ja etätyötila Messi, joka sijaitsee osoitteessa Koulukatu 7. Messissa voi käydä äänestämässä ennakkoon 22.–24. maaliskuuta kello 10–18, 25. maaliskuuta kello 10–14, 26. maaliskuuta kello 12–16 ja 27.–28. maaliskuuta kello 10–20. Ennakkoon voi kuitenkin käydä äänestämässä missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa esimerkiksi naapurikunnassa.
Ennakkoon voi äänestää myös esimerkiksi ennakkoäänestysbussissa. Lauantaina 25. maaliskuuta se pysähtyy Suurikkalan kirjastoautopysäkillä, Pyhämaan kyläkaupalla, Kammelan kaupalla ja Lepäisten kirjastoautopysäkillä.
Sunnuntaina 26. maaliskuuta ennakkoäänestysbussi pysähtyy Hallun, Sairisten ja Lahden kirjastoautopysäkillä sekä Kalannin kirjastossa.
Maanantaina 27. maaliskuuta ennakkoäänestysbussi pysähtyy Varanpään kirjastoautopysäkillä, Pinipajun koululla ja Lokalahden kirjastoautopysäkillä. Tarkemmat aikataulut löytyvät esimerkiksi kaupungin verkkosivuilta.
Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka määräytyy kuntalaisen kotiosoitteen perusteella. Uudessakaupungissa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat etätyötila Messi, Hakametsän koulu, Saarniston palvelukeskus, Lokalahden koulu, Pyhämaan nuorisoseurantalo ja Kalannin kirjasto. Vaalipäivänä 2. huhtikuuta voi äänestää kello 9–20.
Äänestyspaikalle on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, joka voi olla henkilökortti, passi, ajokortti tai muu vastaava asiakirja. Eduskuntavaaleissa voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokkaita.
Viime eduskuntavaalien äänikuningatar Ugissa oli Vasama
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenkaupungin äänikuningatar oli Jaana Vasama (sd.), toiseksi eniten ääniä sai Ritva Elomaa (ps.) ja kolmanneksi eniten Li Andersson (vas.). Vasama sai 1 596 ääntä, Elomaa 614 ja Andersson 582 ääntä. Vasaman saama äänimäärä koko Varsinais-Suomen vaalipiiristä oli 2 300.
Vasama sai eniten ääniä Uudestakaupungista ja Pyhärannasta. Kustavilaiset äänestivät eniten Ilkka Kanervaa (kok.). Laitilassa ja Taivassalossa ääniharavaksi nousi Vilhelm Junnila (ps.). Vehmaalaisten suosikki oli Li Andersson. Kaikista varsinaissuomalaisista ehdokkaista eniten ääniä koko maakunnan alueelta sai Li Andersson, joka sai koko 24 404 ääntä, toiseksi eniten sai perussuomalaisten Ville Tavio , joka sai 14 773 ääntä.
Viime eduskuntavaaleissa Vakka-Suomesta olivat lisäksi ehdolla Sami Laaksonen (vas.). Jan Vuorenlaakso (vihr.), Tytti Hyytiä (kesk.), Sami Virtanen (ps.), Hilkka Laikko (Liike nyt), Virve Aho (kok.), Henri Aitakari (ipu) ja Janne Kuusisto (ipu).
Puolueista eniten ääniä koko Vakka-Suomessa sai Perussuomalaiset ja 25,3 Uudenkaupungin äänistä meni heille. Uudenkaupungin toiseksi suurin puolue oli sosiaalidemokraatit ja keskusta kolmanneksi suurin. Ainoastaan Kustavissa perussuomalaiset ei noussut suurimmaksi puolueeksi, vaan kokoomus sai siellä eniten ääniä.
Uudenkaupungin äänestysprosentti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli 68,9 eli äänestämässä kävi 8 725 uusikaupunkilaista. Äänioikeutettuja olisi ollut 12 618. Uudenkaupungin aktiivisimmat äänestäjät viime eduskuntavaaleissa asuivat Pyhämaassa. Siellä äänestysprosentti oli 76,1.
Äänestysprosentti nousi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna kaikissa Vakka-Suomen kunnissa. Innokkaimmat Vakka-Suomen äänestäjät asuivat Kustavissa, jossa äänestysprosentti oli 77,6.
Fakta
Eduskuntavaalit
Näillä vaaleilla valitaan 200 kansanedustajaa, jotka toimivat neljä vuotta kerrallaan.
Eduskunta on Suomen ylin valtioelin, koska perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja kansaa edustaa eduskunta.
Eduskunta valitsee maalle valtioneuvoston eli hallituksen pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tehtävään. Presidentti nimittää muut hallituksen jäsenet eli ministerit pääministeriksi valitun ehdotuksen mukaisesti.
Eduskunnan keskeinen tehtävä on lain säätäminen.
Eduskunta päättää kalenterivuosittain valtion talousarvion.
Lähde: Oikeusministeriö