Verta imevien hyttyslajien lisäksi sääskien heimossa on useampia lajeja, joiden elinkierrossa aktiivinen aikuisvaihe osuu talvelle. Esimerkiksi sienisääsket ja talvisääsket voivat olla liikkeellä lähes läpi talven. Aikuiset hyönteiset vetäytyvät kovilta pakkasilta suojaan lumen alle, karikkeen sekaan tai paksukuoristen puiden kaarnan rakoihin.
Talvisin liikkuvien hyttyslajien aikuiset eivät välttämättä syö mitään, vaan niiden ainoana tavoitteena on löytää lisääntymiskumppani ja jatkaa sukua. Useiden lajien naaraat ovat sopeutuneet kestämään paremmin pakkasta, sillä niiden on selvittävä hengissä pariutumisen jälkeen vielä sen verran, että ne ehtivät etsiä hyvän munimispaikan.
Lumikorento on pieni siivetön, noin puolen sentin mittainen hyönteislaji. Lumikorennon aikuiselämä alkaa syksyllä, kun ne kuoriutuvat koteloistaan. Hyönteiset elävät elämäänsä lumen alla, mutta liikkuvat lauhoina talvipäivinä hangella. Lumikorennot syövät kasviravintoa, varsinkin sammalia.
Hyppyhäntäiset ovat yksi talviaktiivisten selkärangattomien lahko. Nämä pikkuruiset maaperässä elävät eläimet voivat kerääntyä hangen pinnalle niin runsaina joukkoina, että lumen pinta näyttää värjäytyneen likaisen mustaksi. Ne parveilevat etsimässä ravinnokseen bakteereita ja orgaanista kasviainesta.
Hyppyhäntäiset ovat nykytiedon mukaan eräitä varhaisimpia maaeläimiä. Niistä tunnetaan lukuisia meripihkassa säilyneitä fossiileita satojen miljoonien vuosien takaa.
Useilla lajeilla on takaruumiissaan hyppyhanko eli keihäsmäinen rakenne, josta ne ovat saaneet suomenkielisen nimensäkin. Hyppyhankoa ne pitävät taivutettuna ruumiinsa alapintaa vasten. Sen avulla ne pystyvät liikkumaan pongahtaen omaan kokoonsa nähden pitkän matkan.
Sopivaa parittelukumppania tai ruokaa hangelta etsivien hyönteisten perässä seuraavat luonnollisesti myös pedot. Monet hämähäkit viettävät talvellakin aktiivista elämää, saalistaen karikkeen seassa liikkuvia selkärangattomia.
Hämähäkit saalistavat hangen alla ja sen pinnalla, jopa pakkaskeleillä. Pakkaset saavat hämähäkit liikkumaan hitaasti, mutta saalistusverkot kestävät kylmää.
Talvisin aktiivisia hyönteisiä ja muita selkärangattomia yhdistää se, että niiden kehon ruumiinnesteisiin muodostuu runsaasti erilaisia alkoholeja. Nämä suojaavat kehon soluja jäätymiseltä ja mahdollistavat liikkumisen kylmässä. Sama menetelmä on käytössä myös esimerkiksi joillain kaloilla ja sammakoilla.
Monen talviaktiivisen selkärangattoman elintapoja tunnetaan vielä sangen huonosti. Useiden lajien kohdalla talviaikaista elämää helpottaa lumipeite. Jos kovat pakkasjaksot osuvat lumettomalle ajalle, se tietää hankaluuksia.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala