Kaupungin viime vuoden talouteen vaikuttivat korona, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, turvapaikanhakijoiden auttaminen sekä korkotason ja energian hintojen nousu. Tästä huolimatta Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala luonnehti kaupungin viime vuoden taloutta ja tilinpäätösennustetta paremmaksi kuin moni pelkäsi.
– Onneksi voi tälläkin kertaa sanoa, että talouden suhteen meni paremmin kuin pelättiin. Viime vuosi oli kaupungin viimeinen vuosi ennen hyvinvointialueen käynnistymistä. Voisi sanoa, että Uusikaupunki katsoo tällä hetkellä luottavaisesti tulevaisuuteen, summasi Takala vuoden 2022 talouden toteumaa maanantain kaupunginvaltuustossa.
Takalan mukaan hyvinvointialueen valmistelu piti kaupungin väkeä koko viime vuoden kiireisenä ja valmisteluun meni paljon työaikaa.
– Viime vuonna aloitettiin Wintterin rakentaminen, päivitettiin kaupungin strategiaa, selkeytettiin kaupungin ja sen tytäryhtiöiden omistusrakennetta sekä investoitiin runsaasti. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat yhteensä 22,9 miljoonaa euroa.
Viime vuonna tuli yllättäviä kustannuksia erityisesti ukrainalaisten myötä, koska heidän tukemisensa toi henkilöstökustannuksia ja väistötilojen tarve kasvoi, sillä kouluikäisille piti tehdä luokkatiloja.
– Onneksi olemme pärjänneet ja olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että ukrainalaisten auttaminen ja täällä mukaan arkeen saaminen on tärkeää ja arvostettavaa, Takala totesi.
Takala toteaa, että Uudenkaupungin työllisyystilanne heikkeni Valmet Automotiven suhdannevaihteluiden takia viime vuonna, mutta työllisyys oli kaikesta huolimatta yhä hyvällä tasolla.
– Kaupungin asukasluku väheni huolestuttavasti, koska kuolleita oli yli kaksi kertaa enemmän kuin syntyneitä. Myös muuttoliike oli negatiivinen, Takala kuvaili.
Kaupungin verotulot kasvoivat 6,4 prosenttia ja ne olivat yhteensä yli 77 miljoonaa euroa. Alkuperäinen verotuloarvio oli 68,2 miljoonaa euroa. Takala kuvailee verotulojen määrää epävarmalle vuodelle erittäin hyväksi. Kaupungille tuli paljon kertaluonteisia tai tilapäisiä menoja, kuten väistötilakustannukset ja koulujen ateriapalveluiden lisäkustannukset.
– Kaupunki teki myös lähes 4,5 miljoonan euron kertapoistot purkamalla Pohitullin keittiön ja Viikaisten koulukiinteistöt, hän sanoi.
Kaupungin saamat valtionosuudet olivat yhteensä 34 miljoonaa euroa ja ne olivat noin 3,6 miljoonaa enemmän kuin kaupunki ennakoi. Valtio maksoi Uudellekaupungille koronatukia viime vuonna noin 800 000 euroa. Lisäksi kaupunki sai varhaiskasvatuksen ja opetuksen hankkeisiin 152 000 euroa korona-avustuksia.
Kaupungin toimintakulut kasvoivat yli 10 miljoonaa euroa, mutta se selittyy pääosin ikäihmisten palveluiden, teknisen toimen ja tilatoimen kustannusten ylittymisellä.
Viime vuoden talousarvioon povattu 4,2 miljoonan euron alijäämä on muuttumassa nyt noin 0,2 miljoonan euron ylijäämäksi. Ilman pääomasijoitusrahaston purkua olisi kaupungin tilikausi lähes 0,8 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Tilinpäätösennusteessa ylijäämää oli runsaat 0,3 miljoonaa euroa, mutta liikkuvia tekijöitä on tullut Takalan mukaan sen jälkeen runsaasti.
– Esimerkiksi aluepelastuslaitokselta tuli yllättävä 108 000 euron lisälasku. Nyt kaikki tahot tarkistavat kaikkia mahdollisia kustannuksia, koska on viimeinen vuosi, jolloin kunnat voivat toisilta palveluistaan vielä laskuttaa, Takala totesi.
Kaupungin vuosikate kattoi suunnitelmapoistot, mutta ei kertapoistoja. Kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 17 miljoonan ylijäämä.
Viime vuonna alkanut korkojen nousu ei näkynyt Uudenkaupungin lainoissa, koska kaupunki nosti viime vuoden alussa 28 miljoonaa euroa kiinteäkorkoista luottoa.
– Sen ehdot olivat hyvät eli saimme sen noin 0,4 prosentin korolla ja korvasimme sillä myös lyhytaikaisia luottoja. Korkosuojauskustannukset pysyivät siis kurissa, Takala summasi.
Kaupungin lainakanta kasvoi viime vuonna 13,2 miljoonaa euroa, joten liki 10 miljoonan investoinnit tehtiin kaupungin omalla rahalla. Kaupungin lainamäärä on runsaat 57 miljoonaa euroa.
– Kaupungin viime vuoden suurimpia investointeja olivat Wintteriin varatut 9,2 miljoonaa, A-sairaalan korjausten 2,6 miljoonaa, liikekeskustan elävöittämiseen varatut 1,1 miljoonaa, Kalannin koulun liki 1,3 miljoonaa, Merituulikodin remontin 750 000 euroa, koulujen väistötilojen rakentamisen tarvitsemat 560 000 euroa sekä Sorvakonniemeen käytetyt 545 000 euroa, Takala listasi.
