
– Meitä harrastajateatteria johtavia palkattuja teatterinjohtajia on Suomessa vain kourallinen, Luolamaa laskee.
Sen lisäksi että Jari Luolamaa on harrastajateatterin ammattijohtaja, on hän myös ohjaaja ja eräopas.
Jari Luolamaan polku teatterialan ammattilaiseksi ei ole ollut se tyypillisin.
– Minä en kuulu niihin ihmisiin, joilla on ollut lapsesta lähtien valtava palo näyttämölle. Itse asiassa muistan käyneeni lapsena teatterissa vain kerran. Minut toi teatterin pariin puhdas sattuma.
Tuo sattuma oli lukion ilmaisutaidon kurssi, johon sisältyi myös näytelmän tekeminen.
– Lukion jälkeen lähdin lukemaan historiaa Joensuu yliopistoon. Yliopiston ylioppilasteatterista tuli minulle tärkeä tukikohta ja pian olin tilanteessa, että harrastin teatteria aamusta iltaan, muistelee Luolamaa.
Yliopisto-opintojen ohessa Luolamaa opiskeli teatteri-ilmaisun ohjaajaksi ja loppu on historiaa.
– Näin teatterista tuli minulle vähitellen työ, ilman että olisin sitä niin tarkasti suunnitellut, kuvailee Luolamaa.
En kuulu niihin ihmisiin, joilla on ollut lapsesta lähtien valtava palo näyttämölle. Muistan käyneeni lapsena teatterissa vain kerran.
TEATTERISSA Luolamaata kiehtoo mahdollisuus katsoa asioita eri näkökulmasta, sekä sen kaiken katoavaisuus.
– Me rakennamme näyttämölle aina uuden maailman, missä pääsemme esittämään erilaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita. Ja kun esitys päättyy, kaikki katoaa. Teatterin lavalla nähdystä esityksestä ei jää jäljelle filmiä, taulua, kirjaa tai mitään muutakaan konkreettista, kuten monista taiteen lajeista.
– Mutta silti teatterin tekeminen hyvässä porukassa on myös älyttömän hauskaa, lisää Luolamaa.
Luolamaa arvostaa perinteistä teatteria. Sitä, että on vain näyttelijät ja katsojat, ei muuta ylimääräistä kuorrutetta.
– Kun esitys toimii ja näyttelijöiden ja katsojien välille syntyy se yhteys, on fiilis maaginen. Sitä tunnetta jaksaa etsiä aina uudelleen, Luolamaa pohtii.
Ajoittain ohjaaja Jari Luolamaa nähdään myös näyttämöllä.
– Ohjaan mieluummin kuin näyttelen, mutta aina silloin tällöin on hyvä astua myös näyttelijän rooliin. Muistaa ainakin miten hiton vaikeaa näytteleminen on, ainakin välillä, nauraa Luolamaa.
Tänä keväänä Luolamaa nähdään Tarmo-veljen roolissa Uudenkaupungin teatterin näytelmässä Mielensäpahoittaja eskorttia etsimässä .
UUDENKAUPUNGIN teatterinjohtajaksi Jari Luolamaa valittiin vuonna 2006.
– Johtajana joudun asettamaan talouden aina etusijalle. Näyttämölle on tuotava kappaleita, jotka vetävät yleisöä. Talous menee siis aina taiteen edelle. Mutta täytyy myöntää, että esimerkiksi Taivaan tulet oli näytelmä jonka halusin ehdottomasti tehdä, ja se oli myös yleisömenestys.
Teatterinjohtajana Jari Luolamaa toivoo, että teatterilla olisi taloudellisia mahdollisuuksia tuottaa kulttuurielämyksiä kohdennetuille katsojaryhmille, kuten lapsille tai ikäihmisille. Ongelmana on, etteivät nämä esitykset saisi maksaa mitään.
Teatterin hallinnosta vastaa kannatusyhdistys ja palkattuja työntekijöitä teatterilla on kaksi, teatterinjohtaja ja teatterisihteeri. Yleisöä kiinnostavan ohjelmiston ja siitä saatavien lipputulojen lisäksi teatteri tarvitsee myös ulkopuolista taloudellista tukea.
– Valtakunnallisiin avustuksiin meitä ei hyväksytä saajiksi, vaan avustusrahat virtaavat ammattiteattereille, kertoo Luolamaa.
Uudenkaupungin teatterin suurin tukija on Uudenkaupungin kaupunki. Teatterin saamat avustukset ovat kuitenkin pienentyneet huomattavasti aikojen saatossa. Vielä 15 vuotta sitten avustus oli 47000 euroa vuodessa, vuonna 2020 avustus pienennettiin 35000 euroon.
– Tänä vuonna toiveissa oli reilu korotus, mutta se jäi haaveiksi. Kulut ovat samaan aikaan nousseet huomattavasti. Valitettavasti joudumme luultavasti lomauttamaan henkilökunnan ja karsimaan suunniteltua ohjelmistoa, toteaa Luolamaa.
TEATTERIOHJAAJAN ja -johtajan ammattien ohella Jari Luolamaa kouluttautui muutama vuosi sitten eräoppaaksi.
– Tämä on ehkä enemmänkin varasuunnitelma. Tosin pidän luonnossa liikkumisesta ja eräopas on elämysten tuottaja ihan samoin kuin teatteriammattilainen, pohtii Luolamaa.
Mielellään Jari Luolamaa yhdistäisi omaa ammattiosaamisensa esimerkiksi paikalliseen, kulttuuria luonnossa -toimintaan.
– Aivan Uudenkaupungin keskustan tuntumassa on upeita luontokohteita. Kun näihin kohteisiin yhdistyisi erilaisia kulttuurielämyksiä, kuten elävää musiikkia tai kuvataiteita, syntyisi mielenkiintoinen, koko perheelle sopiva, helposti haltuun otettava tapahtuma. Uskon, että innokasta kulttuuriväkeä kaupungista kyllä löytyisi tämäntyyppiseen toimintaan, mutta rahoituksen löytäminen on taas eri juttu, toteaa Jari Luolamaa.