Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén esitteli tilaisuudessa Uudenkaupungin kalankasvatushanketta, jossa on etsitty sopivia paikkoja kalankasvatukselle. Kaupunki hakee myös valmiiksi luvat paikoille. Arvela-Hellén korosti, että kaupunki pyrkii näin tukemaan ympäristöystävällistä kalankasvatusta. Mikkonen totesikin, että Uudenkaupungin hanke kuulostaa hyvältä.
Uudenkaupungin hanke tukeutuu maa- ja metsätalousministeriön kotimaisen kalan edistämisohjelmaan, jonka tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa kestävällä tavalla.
Suomalaisten syömästä kalasta kotimaista on vain 20 prosenttia, vaikka suomalaiset haluaisivat syödä kotimaista kalaa. Lisäksi kalan käytön lisäämisellä olisi paljon myönteisiä vaikutuksia: se lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia.
Kalankasvatus on yhä Suomessa huonossa maineessa, vaikka ala on kehittynyt suurin harppauksin ja kotimainen kirjolohi on ollut jo vuodesta 2014 WWF:n kalaoppaassa vihreiden kalojen listalla. Kotimaisen tuottajan, Raisioaquan, kalanrehu sisältää pääosin kasviöljyä sekä MSC-sertifioidusta silakasta ja kilohailista valmistettua kalaöljyä ja kalajauhoa.
Nyt Raisio on myymässä tämän Suomen ainoan kalanrehutehtaan, Raisioaquan. Suurimman osuuden liiketoiminnasta ostaa kalankasvattaja Finnforel, joka kasvattaa vuodessa miljoona kiloa kirjolohta, Heino Group sekä maailman suurimpiin kuuluva rehuvalmistaja Alltech (TS 1.3.). Uusien omistajien tavoitteena on kehittää uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Kalankasvatuksesta on tulossa yhä fiksumpaa.
Teija Uitto