Kieltäytyminen vaatii viisautta

0

Ukrainan sodasta on kirjoitettu ja puhuttu paljon viime päivinä, kun viikko sitten tuli kuluneeksi tasan vuosi Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Syytä onkin, sillä sodalla on valtava merkitys paitsi Ukrainalle ja ukrainalaisille myös koko Euroopalle ja sen myötä Suomelle.

Ukrainan urhoollista puolustustaistelua lukumäärältään ylivoimaista vihollista vastaan on verrattu Suomen talvisotaan. Tähän viittasi myös ulkoministeri Pekka Haavisto vuosipäivän merkeissä kertoessaan aiemmasta tapaamisestaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Presidentti oli ottanut heidän keskusteluissaan esille myös marsalkka Mannerheimin.

On mielenkiintoista, että presidentti Volodymyr Zelenkyitä ja marsalkka Mannerheimia yhdistää yllättäen – varmasti paljon muun ohella – myös taito ja viisaus kieltäytyä.

Kun Venäjä vuosi sitten aloitti rikollisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, sekä Yhdysvallat että Iso-Britannia tarjosivat Zelenskyille mahdollisuutta paeta turvaan, kun taisteluja käytiin jo Kiovan hallintokorttelin lähistöllä. Zelenskyi kieltäytyi. Hän teki niin, vaikka venäläisten tavoitteena tiedettiin olleen hänen ja koko Ukrainan keskeisen johdon vangitseminen tai tappaminen (HS 4.2. ja 19.2.2023).

Hän halusi jäädä johtamaan maansa puolustusta pääkaupunkiin. Hänen sodan toisena yönä kuvaamaansa videota Kiovan keskustan kadulla on pidetty ratkaisevan tärkeänä ukrainalaisten puolustustahdon syntymiselle. Videolla olivat mukana hänen lisäkseen maan keskeiset johtajat. Tieto siitä, että he olivat pääkaupungissa ja jatkoivat tehtävissään oli kansalle elintärkeä ja se yhdisti ukrainalaiset. Semminkin, kun Venäjä oli levittänyt valetietoa siitä, että Zelenskyi on paennut maasta.

Myös Mannerheim osasi ja ymmärsi kieltäytyä. Tästä kertoi taannoin Vakka-opiston luennolla Turun yliopiston emeritusprofessori Timo Soikkanen. Hän nosti esille kolme esimerkkiä Mannerheimin tärkeistä kieltäytymisistä. Yksi niistä koski 1930-luvun suomalaista sisäpolitiikkaa. Tietyt tahot tarjosivat Mannerheimille käytännössä diktaattorin valtaa maassa. Mannerheim kieltäytyi demokratiaan vedoten.

Timo Soikkasen mukaan tällä kieltäytymisellä oli arvaamattoman suuri vaikutus. Kun Suomi joutui itäisen naapurin röyhkeän hyökkäyksen kohteeksi talvisodassa, vihollinen kohtasi täällä yksimielisen kansan, jonka puolustustahto oli vahva.

Neuvostopropagandassa oli viljelty kuvaa kahtiajakautuneesta Suomesta, jossa osa kansasta ottaisi neuvostojoukot ilomielin vastaan vapauttajina. Stalinin tavoitteena oli marssia Helsinkiin parissa viikossa ja paraatiasutkin olivat tiettävästi valloittajilla valmiiksi mukana.

Kerrotaan muuten, että sama toistui vuosi sitten Ukrainassa: myös venäläiset joukot uskoivat Kiovan kukistuvan muutamassa päivässä ja heilläkin oli varusteet valmiina voitonparaatia varten.

Kiovan valloittamisen epäonnistuminen on merkitykseltään kaikesta päätellen paljon isompi asia kuin yleisesti ymmärretään. Se on ratkaisevan iso asia myös Suomen kannalta.

Helsingin Sanomien laajassa reportaasissa parin viikon takaa (19.2.) todetaan, että ”Taistelu Kiovasta helmi-maaliskuussa 2022 oli Euroopan kohtalokkain ja ratkaisevin taistelu sitten kevään 1945.”

Jos Venäjä olisi vallannut Kiovan, sen joukot saattaisivat kirjoituksen mukaan olla nyt Puolan, Slovakian, Unkarin, Romanian ja Moldovan rajoilla ja Valko-Venäjän ja Kaliningradin kautta vaikutukset ulottuisivat myös Itämerelle. Silloin konflikti olisi myös Suomen rajoilla.

Kirjoituksessa siteerattu Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanookin, että ”suomalaisilla on aitoa syytä kiitollisuuteen ukrainalaisten puolustustaistelusta”. Pahimmassa tapauksessa Suomi saattaisi nyt valmistautua eduskuntavaaleihin jonkinlaisessa sotilaallisessa valmius- tai hätätilassa, kirjoituksessa todetaan.

Niin ei onneksi ole. Eduskunta on juuri hyväksynyt suurella enemmistöllä Suomen Nato-sopimuksen ja kansa saa valita uudenkin eduskunnan vapaasti ja kaikessa rauhassa.

Matti Jussila

päätoimittaja,

emeritus

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän