Kilpailulatu alkoi suojeluskuntatalolta nykyisen Urheilutalon suuntaan mäelle. Mitään nykyisiä rakennuksia ei silloin ollut siinä välissä, eikä nykyistä Laitilan tietä. Oli vain Harikkalan peltoa, jonka keskellä oli iso rehusuuli.
Latu jatkui mäen yli kääntyen oikealle Vehmaantien yli Haudon kylän ja Harikkalan välistä joen yli metsään Lahden kylää päin. Sieltä latu kääntyi Lahden tien lähelle mäkimaastoon ja jatkui siitä takaisin joen yli ja Miekinmäen yli lähtöpaikalle. Matka oli viisi kilometriä.
Ladun tekijät olivat todennäköisesti haudankaivaja Virtasen pojat tai Harikkalan Allan ja Väinö, koska jotkut heistä olivat kilpailupaikalla. He olivat silloin Kalannin hiihtäjien kärkinimiä. Olin Lahden koulun joukkueessa. En muista sijoitustani, mutta voittaja tässä kilpailussa oli Paul Halman. Yleensä pisimmän koulumatkan oppilaat pärjäsivät parhaiten.
Silloin oli lunta paljon ja riukuaidat haittasivat jonkin verran hiihtoladun reittiä. Kilpailupaikalla Lotat huolsivat kilpailijoita ja tarjosivat myös kuumaa mehua. Jatkosodan aikana täällä ei näkynyt yhtään venäläistä lentokonetta, mikä kertoi siitä, että Neuvostoliiton voima ei ollut rajaton.
Suojeluskuntatalon sisällä seinän vieressä oli jalustalla Maxim-konekivääri. Suojeluskunnassa oli pidetty konekiväärin teoriakursseja. Tällaisen esineen esilläoloon ei silloin sota-aikana kiinnitetty huomiota.
Kilpailupaikalta päästiin hevosilla takaisin kouluille ja siitä hiihtäen kotiin.
Lahden koulun paras urheilija ja hiihtäjä oli ollut Eino Tuomola Santtiolta, mutta hän oli kuollut tapaturmaisesti linja-auto-onnettomuudessa Maskussa.
Hän asui äitinsä kanssa kahden torpassa, joka oli lähellä nykyistä sirkkelisahan rauniota Liisankiven ja Maunulan talon välissä. Eino Tuomolan äiti piti pientä kauppaa. Tätä rakennusta ei enää ole. Sata vuotta takaperin siinä on voinut jonkin aikaa asua kuuluisaksi tullut omaperäinen persoona Iso Nestori, mutta asuinpaikka on voinut olla jokin muukin Santtiolla.
Lähes 270 vuotta takaperin näissä maisemissa on todennäköisesti asunut ainakin jonkin ajan myös kuuluisaksi tullut Liisa Erkintytär, suuren herännäisyysliikkeen aiheuttaja. Kalannin Santtiolta on hävinnyt ainakin neljä asuinpaikkaa.
Sota-aikana kaikesta oli puutetta. Koululaisten hiihtovaatteet ja suksivarusteet olivat vaatimattomia ja usein puutteellisia. Puolustuslaitos tarvitsi silloin kaikki vapaat sukset ja siviiliväestöltä pyydettiin myös suksilahjoituksia armeijalle.
Kauno Pietilä
Kalanti