Helmi Rantanen ja Silja Santaniemi ovat käyneet Uudenkaupungin yhtenäiskoulun yläkoulua ja he tunnistavat saman levottomuuden. Kännyköitä käytetään luokassa ja jotkut juttelevat oppitunneillakin.
Uudenkaupungin Sanomien haastattelussa (28.2.) valtuutetut Jaana Reijonsaari-Korsman , Veli-Matti Virtanen ja Lasse Virtanen ehdottivat rauhattomuuteen lääkkeeksi kurin lisäämistä ja peräsivät kotien vastuuta lasten ja nuorten käytöksestä.
Nyt nuorisovaltuuston puheenjohtajisto vastaa näihin ehdotuksiin. Nuorten mielestä kurilla työrauhaa ei saada luokkiin.
– Levottomuutta luokissa ei voi yleistää. Riippuu ihan opettajasta, minkälaista tunnilla on, Helmi Rantanen sanoo. Silja Santaniemen mielestä jossain tilanteessa tiukempi kuri toimii ja sitä tarvitaan, mutta ihmisläheinen opetusote olisi sittenkin paras keino.
Masi Pietikäinen jatkaa, että paras työrauha on niillä tunneilla, joissa opettajan opetustyyli on vuorovaikutteista.
– Opettaja saa parhaiten auktoriteetin, kun hän juttelee ja hengailee muutenkin nuorten kanssa. Sellaista opettajaa nuoret arvostavat. Suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen.
Yleisesti ottaen opettajat suhtautuvat nuoriin hyvin. Helmi, Silja ja Masi muistavat vain joitakin tilanteita, että opettaja on menettänyt malttinsa ja raivostunut. Ongelmana on ehkä enemmän se, että opettaja luennoi, eikä käy keskustelua. Nuoret kaipaavat vuorovaikutteisuutta ja erilaisia opetusmetodeja.
– Osallistakaa nuoria, Masi ehdottaa.
Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto kaipaa kouluihin myös nuorten kuulemista.
– Mikä muu taho voisi olla parempi asiantuntija nuorten asioissa kuin nuoret itse, Helmi sanoo.
Tästä esimerkkinä hän on kerännyt nuorisovaltuustolta ideoita, mitä kouluissa pitäisi tehdä työrauhan lisäämiseksi. Yksi käytännön keino olisi ottaa oppikirjat takaisin käyttöön.
– Kun ensin on koulussa kahdeksasta puoli kolmeen ja sitten tekee läksyjä pari tuntia. Jos vielä illalla juttelet kännykällä kaverin kanssa tai selaat somea, laiteaikaa kertyy paljon, Helmi selittää. Nyt oppimateriaali on ainakin lukiossa siirretty kokonaan koneelle. Hän toivoisi, että oppilailla olisi vaihtoehtona saada oppikirjoja käyttöön.
– Oppikirjaan on paljon helpompi keskittyä. Kun on kone käytössä, sitä helposti eksyy esimerkiksi Netflixiin, kun se on siinä saatavilla, Masi perustelee.
Nuoret toivovat myös, ettei heiltä vaadittaisi niin suurta itsenäisyyttä. Ainakin lukiossa tuntuu stressaavalta, että niin monesta asiasta pitää selviytyä yksin. Lisäksi ylioppilaskirjoitukset ja arvosanat stressaavat, kun ne määrittelevät tulevaisuuden.
– Esimerkiksi viime keväänä keskityin kuusi kuukautta vain opiskeluun, en paljon nähnyt kavereita. Luin ensin ylioppilaskokeisiin ja sitten vielä pääsykokeisiin, viime keväänä ylioppilaaksi päässyt Silja kertoo.
– Opiskelu on kamalan suorituskeskeistä ja se rasittaa nuoria.
Silja toivookin, että nuorilla olisi matalampi kynnys päästä juttelemaan jonkun kanssa.
Helmi sanoo, että ylipäätään henkilöstöresursseja tarvitaan kouluihin lisää.
– Esimerkiksi niitä koulupsykologeja. Psyykkarillekin on pitkä jono. Tukea saa vasta, kun nuorella ei enää ole halua yrittää.
Wintterin odotetaan mahdollistavan uusia opetusmetodeja. Mitä nuoret ovat tästä mieltä?
Helmi arvioi, ettei uusi rakennus sinällään luo uutta kulttuuria.
– Mutta ehkä tila vähitellen muuttaa opetus- ja opiskelutapoja.
– Antaa Wintteri varmaan avaimet muutokseen, Silja uskoo.
Osalla menee huonosti
Tutkimusten mukaan lähes 90 prosenttia koululaisista voi hyvin ja viihtyy koulussa, sen sijaan 10 prosenttia voi huonosti. Hyvin ja huonosti voivien välillä on suuri kuilu. Huonosti voivien olo on vain heikentynyt korona-aikana.
Eri tutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.
Move!-selvityksen mukaan Uudessakaupungissa 58 prosenttia pojista ja 48 prosenttia tytöistä on fyysiseltä toimintakyvyltään terveyttä kuluttavalla tasolla.
Lähteet: Kouluterveyskysely, Move!-tulokset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos