Jos peruskoulussa lukutaito tai matemaattinen osaaminen jää heikoksi, eivät jatko-opinnotkaan suju. Yhä useammalla ammatillisella opiskelijalla onkin vaikeuksia suoriutua opinnoistaan tavoiteajassa. Esimerkiksi viime vuonna Rasekossa opiskelevista vain 69 prosenttia sai tutkinnon tavoiteajassa (TS 6.3.). Novidan apulaisrehtori Juha Jokinen kertoo, että yleisoppilaitoksiin ohjautuu myös erityisen tuen opiskelijoita, joille sopisi paremmin pienryhmämuotoinen opiskelu.
Joka kouluasteella on siis sama huoli: meillä on yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka eivät pysy opinnoissa muiden tahdissa. Selittäviä tekijöitäkin on paljon. Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet, masennusta nuorista sairastaa noin 10 prosenttia. Myös neuropsykiatriset diagnoosit ovat moninkertaistuneet.
Mitä kouluissa sitten pitäisi tehdä? Tätä ovat pohtineet lukuisat asiantuntijat ja päättäjät, mutta harvoin kysytään nuorilta, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä. Nuoret itse kuitenkin toivovat, että heitäkin kuultaisiin. Kuten nuorisovaltuuston puheenjohtaja Helmi Rantanen tässä lehdessä toteaa: ketkä olisivat parempia asiantuntijoita nuorten asioissa kuin nuoret itse. Nuorten kuuleminen kannattaa jo siitäkin syystä, että heidän vastauksensa voivat yllättää. Tämä diginatiivisukupolvi kaipaa esimerkiksi oppikirjoja takaisin, koska kirjoihin on helpompi keskittyä.
Teija Uitto