Myös Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta arvioitiin maaliskuun alussa, ettei tälle keväälle ole odotettavissa merkittävää koronaepidemia-aaltoa. Koronapotilaiden määrät niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa ovat laskusuunnassa. Myös koronasta johtuvia kuolemia todetaan aiempaa vähemmän.
Koronaepidemia rantautui Suomeen keväällä 2020 ja korkein tautiaalto koettiin keväällä 2022. Tammikuun tilastojen mukaan koronavirus on liittynyt 635 varsinaissuomalaisen kuolemaan. Menehtyneiden keski-ikä on ollut 82 vuotta. Aivan kuten epidemian alkuaikoina jo uumoiltiin, korona oli erityisen vaarallinen sairaus ikääntyneille henkilöille.
Vaikka yhteiskunnassa on palattu koronapandemian jälkeiseen normaaliin arkeen, niin mahdollisesti uudet pandemiat odottelevat jo porstuassa. Pandemioita, eli laajalle levinneitä tautiepidemioita, on esiintynyt maapallolla noin parin kymmenen vuoden välein 1800-luvulta alkaen ja tahti tuskin tästä harvenee.
Parhaat keinot laajojen tautiepidemioiden nitistämiselle ovat valtioiden ja tutkijoiden avoin yhteistyö. Mitä syvällisemmin kulloisenkin epidemian taustalla oleva virus opitaan tuntemaan, sitä nopeammin löytyvät myös sen taklaamiseen tarvittavat keinot.
Koronapandemia kuitenkin osoitti, että myös yksittäisten kansalaisten toimilla on merkitystä. Opimme nopeasti, että esimerkiksi hyvällä käsihygienialla on suuri vaikutus erilaisten virustautien leviämisen ehkäisyssä. Hyvä käsihygienia olikin yksi tärkeimmistä pandemiaopeista, jonka soisi jäävän käyttöön.
Ehkä on muutenkin oiva hetki käydä läpi korona-ajan tapahtumia ja sitä, miten voisimme vastaisuudessa olla paremmin valmistautuneita vastaavan. Nyt kun tiedämme, että on täysin mahdollista, että helposti ihmisestä toiseen tarttuva tauti leviää ympäri maapallon muutamassa viikossa.
Maija Ala-Jääski