– Onhan tämä maailma merkilliseksi mennyt, kun pitäisi säätää laki, ettei työnantaja saa soittaa työntekijälle vapaa-aikana, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi vieraillessaan Kalannissa Uudenkaupungin Yrittäjien ja Laitilan-Pyhärannan Yrittäjien tilaisuudessa tiistaina.
Pentikäinen viittasi muutaman päivän takaiseen Helsingin Sanomien haastatteluun, jossa SDP:n varapuheenjohtaja Mikael Mäkynen kertoi SDP:n haluavan säätää lain työnantajan yhteydenottojen kieltämiseksi työntekijöihin vapaa-aikana. Mäkysen mukaan tarkoituksena olisi ehkäistä työntekijöiden työuupumusta.
Pentikäinen toivoi, että yhteiskunnassa olisi ymmärrystä myös yrittäjien haastavalle tilanteelle. Erityisen huolissaan hän on pienten työnantajayritysten vähenemisestä.
– Yksi syy on ikääntyminen, mutta uskon, että isoin syy on se, että pienten työnantajayrittäjien harteille on lastattu liikaa.
Esimerkkinä hän kertoi yhden yrittäjän puhelusta.
– Yrittäjän kolmesta työntekijästä kaksi oli sairaana ja yksi poissa lapsen sairauden vuoksi. Suuressa yrityksessä kolmen ihmisen poissaolo ei tuntuisi, mutta pienessä yrityksessä koko toiminta voi pysähtyä.
Pentikäisen mielestä on väärin, että yrittäjän on lisäksi maksettava sairaspäivistä työntekijöille palkkaa.
– Työntekijät ovat sairaspäivien palkkansa ansainneet, mutta onko se silti yrittäjien velvollisuus se maksaa, hän kyseenalaisti.
Hän korosti, että tulevat vaalit ovat erityisen tärkeät. Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä.
– Meidän täytyy kantaa ylisukupolvista vastuuta ilmastosta ja taloudesta. Emme voi elää vuodesta toiseen niin, että otetaan lisää velkaa.
Pentikäinen ehdottaa, että seuraavalla vaalikaudella tehtäisiin merkittäviä muutoksia. Hän ehdottaa Suomeen kasvuohjelmaa.
– Tarvitaan kasvuohjelma, joka tuo investointeja ja työpaikkoja. Sen ytimessä on yrittäjiä ja yrityksiä kasvuun kannustava veropolitiikka. Tällä hetkellä kasvuhakuisten yritysten osuus vähenee, ja väheneminen on kiihtymässä. Uskon, että keskustelu yrittäjien verotuksen kiristämisestä kiihdyttää kasvuhalujen hiipumista, samoin puheet nelipäiväisestä työviikosta tai yhteydenpitokiellosta työajan ulkopuolella.
Kasvuohjelman rinnalle Pentikäinen kaipaa työmarkkinaohjelmaa, joka toisi yritys- ja työpaikkakohtaista sopimista yrityksiin. Lisäksi Suomi kaipaa Pentikäisen mielestä sosiaaliturvaohjelmaa, joka lisää erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien kannusteita tulla työmarkkinoille.
– Puhutaan aina työttömistä, mutta meillä on myös työmarkkinoiden ulkopuolella yli 300 000 ihmistä. Joukossa on opiskelijoita ja esimerkiksi lapsia kotona hoitavia, mutta myös sosiaaliturvan varassa eläviä. Meillä ei ole varaa maksaa liikaa, jos ei tee työtä, ja verottaa liikaa, jos tekee työtä.
Pentikäinen puhui myös osatyökykyisten puolesta. Hän kertoi, miten Suomen Yrittäjien toimistossa työskentelee lakimies, joka tarvitsee avustajaa.
– Hän on varmaan meidän suosituin lakimies. Yrittäjät soittavat hänelle mielellään. Hänen työnsä laatu ei siis kärsi mitenkään osatyökykyisyydestä.
Hän muistuttikin, että jokainen meistä on joskus osatyökykyinen. Hänestä työkykyä pitäisi arvioida uudestaan niin, että se suhteutetaan tehtävään.
Toisena esimerkkinä hän kertoi Etelä-Karjalassa palkitusta yrittäjästä, Ville Tanskasesta, joka vammautui 15-vuotiaana jääkiekkokaukalossa ja sen seurauksena halvaantui.
– Se ei silti estä häntä pyörittämästä menestyvää kirjanpitotoimistoa.