Osanottajien vähyyteen vaikutti osaltaan se, että maalaiskunnan alue ei ihan kaikille ole selvä, ainakaan Pyhämaan, Lokalahden ja Kalannin alueisiin verrattuna. Maalaiskuntahan oli niiden tavoin oma kuntansa, mutta liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1969. Maalaiskunnan alue oli pirstaleina kaupungin kaakkois- ja luoteispuolella ja siihen kuului lähes koko kaupungin edustan saaristo.
Ideoita alueen kehittämiseen tuli paljon, mutta osa niistä oli juuri tuosta ”rajaepäselvyydestä” johtuen keskustan puolella ja siksi niitä ei hyväksytty jatkokäsittelyyn.
Mutta silti ideoita riitti, ne oli jaoteltu alueellisesti ryhmiin. Osa kohdistui Haapaniemen alueeseen, osa Vohdensaaren alueeseen, osa saaristoon ja neljäs ryhmä sisälsi muut ideat.
Haapaniemen alueen ideoista moni liittyi liikuntaan ja vapaa-aikaan. Ehdotettiin Vionmäen eli Lasamäen kunnostamista erilaisiin harrastuksiin kuten pulkkamäeksi ja kaukalon saamista Haapaniemen kentälle.
Vohdensaareen liittyvissä ideoissa ehdotettiin Karhuluodon uimarannan kunnostusta ja paikalle muun muassa uimahyppytornia, Karhuluotoon toivottiin myös ulkokuntoilurataa ja katuvalojen ulottamista sinne asti. Tie kuuluu kuitenkin Ely-keskukselle, joten valaistusidea on siirretty sille.
Saariston osalta toivottiin Haiduksen elävöittämistä, Jätejoonasta, avovesiuintirataa, melontareittien merkitsemistä ja laavuja myös saaristoon palvelemaan veneilijöitä, melojia, pyöräilijöitä ja talviliikkujia kuten hiihtäjiä ja retkiluistelijoita.
Yleisesti toivottiin alueelle esimerkiksi lepäilypenkkejä pyöräteiden varsille, ulkoilureittiä muun muassa Hiujärven alueella, opastauluja Vohdensaaren kylänraitille ja tapahtumia kuten yleisen aluesiivouspäivän järjestämistä.
Uudenkaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso on osallistunut kaikkiin jo pidettyihin asukasbudjetoinnin työpajoihin. Lokalahden osalta työpaja on siirtynyt pidettäväksi 12.4. Lokalahden koululla.
– Työpajat ovat olleet onnistuneita. Osanottajat ovat sisäistäneet hyvin asukasbudjetoinnin ajatuksen ja keskustelu ideoista on ollut asiallista ja niitä on saatu kehitettyä eteenpäin, hän sanoo.
Asukasbudjetointiin on talousarviossa rahaa vain täksi vuodeksi, mutta Vuorenlaakso toivoo, että sille saataisiin jokavuotinen määräraha.
– Kuntienhan on otettava asukkaat entistä enemmän mukaan päätöksentekoon ja tämä on juuri sellaista toimintaa, ollaan lähellä asukkaita ja he pääsevät suoraan kehittämään ideoita ja aikanaan päättämään, mikä niistä toteutetaan.
Aikataulu on vain turhan kireä, sillä budjetti hyväksytään vasta vuoden lopulla ja hankkeet on toteutettava budjettivuoden aikana. Jatkossa aloitusta olisi saatava aikaistettua, jotta ei tulisi turhaa kiirettä.
Uudessakaupungissa asukasbudjetointi päätettiin ensimmäisellä kerralla toteuttaa alueperusteisesti, mutta se ei suinkaan ole ainoa tapa. Menossa olevasta ensimmäisestä kerrasta kerätään kokemukset ja niitä hyödynnetään mahdollisessa jatkossa.
Talousarviossa asukasbudjetointihankkeisiin on osoitettu 65 000 euroa. Sen lisäksi se työllistää melko paljon kaupungin työntekijöitä ideoiden valmistelussa.
Jussi Arola