Jokainen Uudenkaupungin koulun oppilas tietää tämän viikon jälkeen, mikä on Ukrainan pääkaupunki, mitkä lipun värit ja osaa ainakin pari sanaa ukrainaa.
– Olemme viettäneet kaikissa Uudenkaupungin kouluissa oppimisviikkoa, jonka teemana on Ukraina, Uudenkaupungin kasvun ja oppimisen palveluiden kansainvälisyyssuunnittelija Sari Sahlgren kertoo.
Ukrainan oppimisviikon tavoitteena on ollut Ukraina-tietoisuuden lisääminen.
– Halusimme, että jokainen oppilas tietää, miksi Ukrainasta tullaan tänne. Viikon tavoitteena on tukea maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumista sekä kansainvälistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien välillä. Halusimme myös rakentaa ukrainalaisille hyvää mieltä.
Viikon mittaan ukrainalaislasten ryhmissä on tehty ukrainalaisia nukkeja. Lisäksi ukrainalaisoppilaat ovat käyneet luokissa kertomassa kotimaastaan ja kulttuuristaan. He ovat kertoneet myös, miksi he päätyivät Suomeen.
– Suomalaiset oppilaat ovat myös harjoitelleet kirjoittamaan oman nimensä kyrillisin kirjaimin. Se on ollut heistä hauskaa, Sahlgren kertoo.
Ukraina-viikko päättyi ukrainalaisten nuorten musiikkiesitykseen. Esitys alkoi Ukrainan kansallislaululla ja päättyi Suomen kansallislauluun.
– Oletin, että nuorille oman kotimaan kansallislaulu on hyvin tärkeä, mutta yllättäen nuoret sanoivat, että heille yhtä tärkeä on Suomen kansallislaulu, Sahlgren kertoo. Suhtautuminen kertoo, miten hyvin nuoret ovat kotoutuneet Suomeen. Vuoden täällä olleet puhuvat jo jonkin verran suomea.
Uudenkaupungin kouluissa on noin sadan ukrainalaisperheen lapsia. Yläkouluikäiset opiskelevat Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa, alakoululaiset Hakametsässä ja Saarnistossa.
Uudessakaupungissa oli ennen ukrainalaisten tuloa kaksi valmentavan opetuksen (Valmo) luokkaa, nyt ryhmiä on kuusi. Sahlgren on pitkään työskennellyt Valmo ja S2-ryhmien (suomi toisena kielenä) opettajana ja hän valmentaa nyt muita Valmo-opettajia. Sahlgren on tyytyväinen, että Uuteenkaupunkiin on saatu lisää Valmo-opettajia sekä lisäksi kaksi ukrainan kieltä osaavaa ohjaajaa, Viktoria Hulenko ja Alona Dontsova.
Nämä opittiin
Ukraina-oppimisviikon jälkeen jokainen Uudenkaupungin koulun oppilas tunnistaa Ukrainan lipun, paikantaa Ukrainan sijainnin maapallolla, tietää pääkaupungin, tietää, miksi ukrainalaisia on tullut Suomeen, on tutustunut ukrainalaisten tämänhetkiseen tilanteeseen ja osaa suhtautua empaattisesti ukrainalaisiin ja muihin maahanmuuttajaoppilaisiin.
Ikävä Ukrainaa, sukulaisia ja ystäviä
Ukraina-viikolla pääroolissa ovat olleet ukrainalaiset lapset ja nuoret. Ukrainalaisnuoret ovat kiertäneet luokissa kertomassa, miksi he ovat tulleet Suomeen. Lisäksi he ovat esitelleet omaa kulttuuriaan. Daria Drozdyk, Arina Maiboroda, Anna Maiboroda, Ariana Hut, Anastasiia Vdovina ja Daria Pidstepna olivat mukana perjantaina musiikki- ja lauluesityksessä Pohitullin koulussa.
Nuorien tyttöjen olemuksesta ei olisi voinut päätellä, mikä tilanne on heidän kotimaassaan. Nuoret hymyilivät reippaasti, vaikka esitettävän kappaleen sanat olivat karut:” Eräänä aamuna, aamunkoitteessa, maa vapisi ja yhtäkkiä veremme kiehui. Raketit taivaalta, panssarivaunut ja Dnepr-joki karjui.”
Nuorten arjessa tunteet muuttuvat nopeasti ilosta suruun. Osa lapsista on menettänyt isänsä tai muita sukulaisia sodassa.
– On meillä ikävä Ukrainaa, sukulaisia, ystäviä ja ukrainalaista ruokaa, nuoret kertovat.
– Rakastamme ukrainalaista koulua, vaikka se on hyvin vaativa. Paljon läksyjä, paljon tekemistä.
Nuoret kokevat kiitollisuutta Suomea kohtaan. Suomalaiset vain tuntuvat etäisiltä.
– Suomalaiset ovat niin ujoja ja rauhallisia. Mutta pojat ovat kauniita, tytöt kehuvat ja nauravat posket punaisina.
