Ikävästä uutisesta niin tehtaan työntekijöille, heidän perheilleen kuin koko kaupungille tuli mieleen ajat 30 vuotta sitten. Tuolloin joulukuussa 1992 tuli tieto siitä, että Opel Calibran tuotanto siirretään pikavauhtia Saksaan. Uutisen seurauksena Valmet Automotiven henkilöstöstä 1150 sai lomautuslapun. Tehtaan tuotantolukujen romahtaminen hiljensi hetkessä myös alueella toimivien autotehtaan alihankkijoiden toiminnan.
Samaan aikaan Suomi upposi syvään lamaan. Laman taustalla oli rahoitusmarkkinoiden ja pankkisektorin vakava kriisi sekä Neuvostoliiton hajoaminen ja idänkaupan päättyminen lähes seinään. Kaiken tämän seurauksena Uudenkaupungin työttömyysaste kipusi pitkälti yli 30 prosentin.
Vaikka autotehdas joutuu nytkin irtisanomaan ja lomauttamaan lähes tuhat työntekijää, on kokonaistilanne onneksi vähän valoisampi kuin 30 vuotta sitten. Koko maa ei ole syöksynyt syvän laman kouriin, vaikka taloustilanne voisi toki olla parempi. Ja vaikka Venäjälle suuntautuva kauppa on jälleen jäissä, niin onneksi vientimarkkinoita on löytynyt muistakin ilmansuunnista. Avoimia työpaikkojakin on tarjolla sekä Uudessakaupungissa että lähiseuduilla.
1990-luvun alun synkkä tilanne sai Uudessakaupungissa vipinää kaupungin hallintoon ja päättäjiin. Hankittiin koulutusta, improvisoitiin tilapäistöitä ja rakennettiin erilaisia työllisyyshankkeita. Kaupungissa eli vahvana henki, ettei ketään jätetä oman onnensa nojaan, vaan kaikille työtä vailla oleville pyritään järjestämään ainakin mielekästä tekemistä.
Autotehdas selvisi 1990-luvun alun vaikeista vuosista ja lähti uuteen nousuun. Valtaosa kaupunkiin jääneistä lomautetusta pääsi ajallaan työhön taas kiinni. Valitettavasti kaikki eivät lamavuosista selvinneet. Uudenkaupungin sosiaalitoimessa onkin maksettu laman laskuja pitkään. Ilman kaupungin tukitoimia lasku olisi varmasti ollut vieläkin suurempi.
Toivottavasti päättäjät ovat hereillä tälläkin kertaa.
Maija Ala-Jääski