Sisäministeriössä on varauduttu ottamaan noin 40 000 uutta pakolaista Ukrainasta tänä vuonna.
– Tämä luku on lähes sama kuin mitä meille tuli viime vuonna ukrainalaisia. Kun edessä oli kylmä talvi, määräksi arvioitiin 40 000, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi tiistai-iltana Varsinais-Suomen Vihreitten tilaisuudessa hotelli Aquariuksessa.
Mikkonen kertoi samaan hengenvetoon, että lukua on jo laskettu alaspäin, koska liikehdintä Suomen suuntaan ei ole ollut merkittävää.
– Meille tuli viime vuonna yhteensä 50 000 ihmistä Ukrainasta. Osa heistä on jo lähtenyt takaisin Ukrainaan tai muualle Eurooppaan. Nyt Suomessa on noin 42 000 ukrainalaista pakolaista.
Suomessa ukrainalaiset ovat sijoittuneet ympäri maata. Mikkosen mukaan tilanne on siinä mielessä parempi kuin muissa Euroopan maissa, joissa pakolaiset ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin.
– Kun meillä ukrainalaiset ovat levittäytyneet näin laajalti, se antaa paljon mahdollisuuksia maaseutukunnille. Ukrainalaiset voisivat tuoda vireyttä ympäri Suomen, hän totesi.
Mikkonen nosti tilaisuudessa esille myös Saaristomeri-ohjelman, joka perustettiin keväällä 2021, kun hän toimi ympäristö- ja ilmastoministerinä.
– Meillä Suomessa on iso vastuu siitä, että Saaristomeri saadaan pidettyä puhtaana.
Suomessa on listattu Itämeren kannalta niin sanotut hot spot -paikat vuonna 1992. Mikkonen kertoi, että alkuperäisellä listalla oli 162 hot spottia ympäri Itämerta ja 17 niistä liittyi maatalouden kuormitukseen.
– Monet hot spotit liittyivät teollisuuteen ja kaupunkien jätevesiin. Teknologian kehityksen myötä pistemäisiä kuormituksia on saatu kuriin, hän kehui.
Maatalouden ravinnekuormitus rasittaa kuitenkin yhä Itämerta. Mikkonen kertoi Saaristomeri-ohjelmassa laaditusta tiekartasta, joka viitoittaa keinoja, miten Saaristomeren valuma-alueen ravinnekuormituksesta ja viimeisestä hot spotista päästään eroon.
– Toiminnassa ovat vahvasti mukana MTK:n paikalliset järjestöt, Ely-keskus, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä monet alueelliset toimijat
Yhtenä konkreettisena toimena on edistää peltojen kipsikäsittelyjä. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa peltojen kasvipeitteisyyden lisääminen, vesitalouden hallinta sekä lannan siirron edistäminen.
Vihreitten tilaisuuteen oli kutsuttu myös paikallisia ihmisiä puhumaan kestävästä tulevaisuudesta. Luomuviljelijä Klaus Peurla Elkkyisistä kertoi biohiilen käytöstä viljelyssä. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoi Uudenkaupungin kalankasvatushankkeesta. Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio esitteli Ravakan rahoittamia maaseutuhankkeita ja MTK Varsinais-Suomen valtuuskunnan jäsen Anna Setälä Laitilasta kertoi Vakka-Suomen maataloudesta.
Setälän mukaan Vakka-Suomessa Mynämäki mukaan lukien on noin 900 maatilaa ja 45 000 hehtaaria peltoa. Eniten alueella viljellään viljaa, perunaa ja puutarhakasveja.
– Seitsemän vuoden aikana tilojen määrä on vähentynyt 350:lla eli noin 30–40 tilaa vuosittain lopettaa, Setälä summasi.
Mikkonen kommentoi Setälän puheenvuoroa niin, että korona-aikana Suomessa on havahduttu maatalouden tärkeyteen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta.
Ministeri kiitteli Leader Ravakan toimintaa.
– Leader-toiminta on äärimmäisen merkittävää ympäristön näkökulmasta monella tapaa. Valtavasti talkootyöllä on tehty elinympäristön hoitoa ja koko Suomen luonnon hoitoa sekä ennallistamista.
Vakka-Suomen vihreitten puheenjohtaja Kalle Aerikkala kiteytti tilaisuudessa tulevaisuuden suuret muutokset:
– Elinkeinorakenne on muuttunut tällä alueella, mitä tulee seuraavaksi? Ympäristö muuttuu. Vakka-Suomessa esimerkiksi kokeillaan, mitä pähkinälajikkeita täällä voi kasvattaa. Asukasmäärä vähenee ja ikärakenne muuttuu, miten se vaikuttaa. Miten tuotamme kestävämpää energiaa, hän pohti puheenvuorossaan. Hyvinä esimerkkeinä kestävästä energiasta hän nosti Vahteruksen lämmönsiirrintuotannon sekä Kalantiin suunnitellun aurinkopuiston.
Aerikkala muistutti, että Uudenkaupungin keskustasta on vain vajaa 250 kilometriä kahden miljoonan asukkaan kansainväliseen kaupunkiin, Tukholmaan.
– Miten tämän alueen yritykset voisivat sitä yhteyttä hyödyntää? Tukholmassahan on valtava asiakaspotentiaali, hän heitti ilmoille ajatuksen.
